Imetysohjaus imetyksen tukena : kirjallisuuskatsaus
Eskuri, Ida; Joutsemo, Ida; Mahmoud, Rosa-Maria (2018)
Eskuri, Ida
Joutsemo, Ida
Mahmoud, Rosa-Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804174851
Tiivistelmä
Imetys on tärkeä osatekijä väestön terveyden edistämisessä, mutta silti Suomessa imetetään huomattavasti imetyssuosituksia vähemmän. Näin ollen imetysohjaukseen on tärkeää panostaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota sekä tiivistää tietoa siitä, minkälaisella imetysohjauksella voidaan parhaiten tukea vanhempia imetyksessä. Tavoitteina työlle oli, että tuloksia voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa imetysohjauksen kehittämiseksi sekä samalla kehittää omaa asiantuntijuutta imetyksestä sekä ohjauksesta. Tätä opinnäytetyötä ei ole tehty yhteistyöhankkeessa vaan se on tehty kaikille aiheesta kiinnostuneiden käyttöön.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkitussa aineistossa oli 8 eritasoista suomen- tai englanninkielistä tutkimustyötä vuosilta 2007–2017. Tutkimusaineisto kerättiin CINAHL:sta, TamPub:sta, Medic:stä ja Finna.fi:stä.
Tutkimustulokset teemoitettiin ylä- ja alaluokiksi induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Tutkimustulokset olivat lopulta jaettavissa kuuden alaotsikon alle, jotka ovat ajantasaisen tiedon antaminen, motivoiva keskustelu, konkreettinen auttaminen, perheen yksilöllinen tukeminen, yhteistyö ja imetysohjauksen yhdenmukaistaminen sekä hoitohenkilökunnan ammattitaito ja koulutus. Edellä mainituista neljä muodostivat teeman nimeltä imetysohjaus vanhempien tukena, kun taas viimeiset kaksi antoivat sisällön teemalle eri tahojen välinen yhteistyö ja hoitohenkilökunnan ammattitaito.
Syvällisemmin imetyksen tukemista on tutkittu vähän, ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimusaineistoa valittaessa englanninkielistä tutkimusaineistoa löytyi huonommin kuin suomalaista, mistä voidaan päätellä, että Suomi on edelläkävijä imetysohjauksessa. Tästä huolimatta Suomessa on edelleen kehitettävä imetysohjausta asiakaslähtöisemmäksi, lisättävä eri tahojen välistä yhteistyötä sekä yhdenmukaistettava annettavaa imetysohjausta.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkitussa aineistossa oli 8 eritasoista suomen- tai englanninkielistä tutkimustyötä vuosilta 2007–2017. Tutkimusaineisto kerättiin CINAHL:sta, TamPub:sta, Medic:stä ja Finna.fi:stä.
Tutkimustulokset teemoitettiin ylä- ja alaluokiksi induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Tutkimustulokset olivat lopulta jaettavissa kuuden alaotsikon alle, jotka ovat ajantasaisen tiedon antaminen, motivoiva keskustelu, konkreettinen auttaminen, perheen yksilöllinen tukeminen, yhteistyö ja imetysohjauksen yhdenmukaistaminen sekä hoitohenkilökunnan ammattitaito ja koulutus. Edellä mainituista neljä muodostivat teeman nimeltä imetysohjaus vanhempien tukena, kun taas viimeiset kaksi antoivat sisällön teemalle eri tahojen välinen yhteistyö ja hoitohenkilökunnan ammattitaito.
Syvällisemmin imetyksen tukemista on tutkittu vähän, ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimusaineistoa valittaessa englanninkielistä tutkimusaineistoa löytyi huonommin kuin suomalaista, mistä voidaan päätellä, että Suomi on edelläkävijä imetysohjauksessa. Tästä huolimatta Suomessa on edelleen kehitettävä imetysohjausta asiakaslähtöisemmäksi, lisättävä eri tahojen välistä yhteistyötä sekä yhdenmukaistettava annettavaa imetysohjausta.