Muistojen suortuvat

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkin muistoja, niiden suhdetta esineisiin, erityisesti koruihin, ja sitä muuttaako muisto henkilön suhdetta esineeseen. Tutkimuksen avuksi laadin haastattelun, jossa kartoitin läheisteni muistoja ja asenteita hyviin ja huonoihin muistoihin. Haastatteluiden avulla pohdin muistoja omista lähtökohdistani. Kävin pikaisesti myös läpi muistokoruihin liittyvää historiaa. Loin tutkimukseni pohjalta muistokorun, joka on arkikäyttöön soveltuva. Koru toimii muistamisen välineenä ja hyvänolontuojana. Käytin korussa materiaalina muistokorulle tyypillisesti ihmisen hiusta. Muina materiaaleina olivat jalometalleista kulta ja hopea, lisäksi käytin myös hartsia. Kivenistutuksessa käytin peridoottia. Filmivalokuvaus toimi läpi prosessin niin inspiraationlähteenä, dokumentointi metodina, kuin myös lopullisen korun kuvauksessa. Valokuvalla on vahvasti muisteluun liittyvä olemus, jota olen myös pikaisesti käsitellyt opinnäytetyössäni.

In my thesis I studied memories and the relations that they have with objects, more precisely with jewelry, and how memories affect the relation between a man and jewelry. For my study I made an interview in which I mapped out the memories of my family and friends and their attitude towards good and bad memories. With the help of these interviews I wrote about memories from my own view point. I also studied a bit of the history connected to the sentimental jewelry. Based on my findings I created a sentimental jewelry piece that is meant for everyday use. The jewelry works as a instrument of remembrance and bringer of comfort. As materials I used human hair which is very typical for sentimental jewelry. Other materials were gold and silver from precious metals, and resin. For the stone setting, I used peridot. Film photography worked throughout the thesis as a source of inspiration, method of documentation as well as in the photography of the final piece. There is a strong sense of remembrance in photos that I have also treated in my thesis.