Valmistava opetus osana maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessia - Opettajien näkökulma
Niemeläinen, Diana (2018)
Niemeläinen, Diana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804184905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804184905
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla valmistavaa opetusta osana maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessia opettajien näkökulmasta eräässä Espoon kaupungin koulussa. Tarkoituksena oli kuvailla ja tuoda esille opettajien näkemyksiä ja kokemuksia valmistavasta opetuksesta osana maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessia, valmistavan opetuksen opettamisen haasteita sekä opettajien kehittämisehdotuksia liittyen valmistavaan opetukseen. Teoriaviitekehyksessä käsitellään maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä maahanmuuttajanuorten opetusta ja kohtaamista, jossa käydään tarkemmin vielä läpi mm. valmistavaa opetusta sekä suomi toisena äidinkielenä.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua joka toteutettiin
yksilöhaastatteluilla. Osa haastateltavista toimii valmistavan opetuksen opettajina ja osalla on aikaisempaa kokemusta valmistavan opetuksen opettamisesta. Yhteensä haastatteluja toteutui neljä. Aineiston analyysi on laadittu sisällönanalyysin periaatteita noudattaen, jonka analyysiprosessia ohjasi teoriaohjaava analyysi. Haastattelut olivat onnistuneet hyvin
tutkimusta ja koulua ajatellen.
Tulokset osoittavat, että valmistava opetus on kotoutumista edistävää jossa päätavoitteena nähdään suomen kielen oppiminen sekä suomen kulttuuriin tutustuminen. Se mahdollistaa rauhallisen tulon suomalaiseen kouluun. Valmistavan opetuksen yhteydessä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nähdään tärkeänä niin oppilaan kuin myös vanhempien kannalta. Valmistavassa opetuksessa kotoutuminen tapahtuu myös muissa opetuksen ryhmissä, joka tulosten mukaan on myös tärkeä tekijä maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessissa. Integraatio toiseen ryhmään kehittää kieltä ja tuo onnistumisen kokemuksia nuorille. Se voi kuitenkin olla myös haitaksi, jos oppilaalla on heikko kielitaito sekä puutteellinen koulutausta. Valmistavan opetuksen opetuksessa haasteiksi koettiin mm. oppilaiden heikko kielitaito, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö kielitaidon puutteen vuoksi, ryhmien heterogeenisyys sekä oppimateriaalien puute.
Tuloksissa ilmenee tärkeitä tekijöitä, joista koulun on hyvä olla tietoinen. Tulokset osoittavat, että opettajat ovat yksimielisiä siitä, että tietoisuutta maahanmuuttajaopetuksesta sekä maahanmuuttajanuoren koulupolusta ja oppimiseen liittyvistä tekijöistä olisi tuotava enemmän esille perusopetuksen opettajille. Opettajat toivovat myös enemmän yhteistyötä koulun sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa, sillä niiden vaikutukset maahanmuuttajanuoriin ovat positiiviset. Myös oppimateriaaleja toivotaan kehitettävän maahanmuuttajaluokille sopiviksi.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua joka toteutettiin
yksilöhaastatteluilla. Osa haastateltavista toimii valmistavan opetuksen opettajina ja osalla on aikaisempaa kokemusta valmistavan opetuksen opettamisesta. Yhteensä haastatteluja toteutui neljä. Aineiston analyysi on laadittu sisällönanalyysin periaatteita noudattaen, jonka analyysiprosessia ohjasi teoriaohjaava analyysi. Haastattelut olivat onnistuneet hyvin
tutkimusta ja koulua ajatellen.
Tulokset osoittavat, että valmistava opetus on kotoutumista edistävää jossa päätavoitteena nähdään suomen kielen oppiminen sekä suomen kulttuuriin tutustuminen. Se mahdollistaa rauhallisen tulon suomalaiseen kouluun. Valmistavan opetuksen yhteydessä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nähdään tärkeänä niin oppilaan kuin myös vanhempien kannalta. Valmistavassa opetuksessa kotoutuminen tapahtuu myös muissa opetuksen ryhmissä, joka tulosten mukaan on myös tärkeä tekijä maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessissa. Integraatio toiseen ryhmään kehittää kieltä ja tuo onnistumisen kokemuksia nuorille. Se voi kuitenkin olla myös haitaksi, jos oppilaalla on heikko kielitaito sekä puutteellinen koulutausta. Valmistavan opetuksen opetuksessa haasteiksi koettiin mm. oppilaiden heikko kielitaito, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö kielitaidon puutteen vuoksi, ryhmien heterogeenisyys sekä oppimateriaalien puute.
Tuloksissa ilmenee tärkeitä tekijöitä, joista koulun on hyvä olla tietoinen. Tulokset osoittavat, että opettajat ovat yksimielisiä siitä, että tietoisuutta maahanmuuttajaopetuksesta sekä maahanmuuttajanuoren koulupolusta ja oppimiseen liittyvistä tekijöistä olisi tuotava enemmän esille perusopetuksen opettajille. Opettajat toivovat myös enemmän yhteistyötä koulun sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa, sillä niiden vaikutukset maahanmuuttajanuoriin ovat positiiviset. Myös oppimateriaaleja toivotaan kehitettävän maahanmuuttajaluokille sopiviksi.