Raskauden keskeytys-kaikki tunteet sallittu : Potilaslähtöisyys raskaudenkeskeytyspotilaan hoitotyössä
Happonen, Soile; Stadig, Ella (2018)
Happonen, Soile
Stadig, Ella
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235196
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa potilaslähtöisyyden toteutumista ja potilaslähtöisyyden kehittämiskohteita raskaudenkeskeytyspotilaan hoitotyössä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää raskaudenkeskeytyspotilaiden hoitotyön potilaslähtöisyyden laatua Kätilöopiston naistentautien poliklinikalla. Tämän opinnäytetyön taustalla oli HUS/HYKS naistentautien ja synnytysten yksikön tarve saada ajankohtaista tietoa potilaslähtöisyyden nykytilasta raskaudenkeskeytyspotilaiden hoitotyössä. Kätilöopiston naistentautien poliklinikalla hoidetaan erilaisia gynekologisia ongelmia, kuten vuotohäiriöitä, alavatsakipuja ja papa-muutoksia. Poliklinikalla hoidetaan keskitetysti raskaudenkeskeytyspotilaita Hyksissä. (HUS.fi.)
Potilaslähtöisyys on hyvin tärkeää raskaudenkeskeytyspotilaan hoitotyössä. Raskaudenkeskeytyspotilaan hoitotyössä korostuu potilaslähtöinen ohjaaminen ja vuorovaikutus. Potilasta tuetaan oman hoitonsa suunnittelussa. (Ihme & Rainto 2015, 149.) Hoitotyössä potilaslähtöisyys on hoidon järjestämistä potilaan tarpeiden mukaisesti (Suhonen & Stolt 2013, 5-11). Potilaslähtöisessä hoitotyössä potilas osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa suunnitellun ja toteutukseen (Koikkalainen & Rauhala 2013, 44). Raskaudenkeskeytys tarkoittaa raskauden päättämistä keinotekoisesti ennen raskausviikkoa 24. Raskaudenkeskeytysmenetelmiä ovat lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ja kirurginen raskaudenkeskeytys. (Käypä hoito 2013.)
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemat luotiin teoreettisen viitekehyksen avulla. Teemahaastatteluun osallistui kuusi kätilöä naistentautien poliklinikalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tämän opinnäytetyön aineiston perusteella potilaslähtöisyys toteutuu suhteellisen hyvin naistentautien poliklinikalla. Aineistosta nousi esille useita kehittämiskohteita. Aineistosta nousi erityisesti esille tarve raskaudenkeskeytyspotilaan hoitopolun, hoitoympäristön, ehkäisyneuvonnan ja henkisen tuen kehittämiselle. Kätilöt toivoivat potilaslähtöisyyden toteutumisen arviointia oman työn tueksi. Haastateltavat toivoivat lisäkoulutusta potilaslähtöisestä ohjauksesta potilaslähtöisyyden parantamiseksi tulevaisuudessa.
Potilaslähtöisyys on hyvin tärkeää raskaudenkeskeytyspotilaan hoitotyössä. Raskaudenkeskeytyspotilaan hoitotyössä korostuu potilaslähtöinen ohjaaminen ja vuorovaikutus. Potilasta tuetaan oman hoitonsa suunnittelussa. (Ihme & Rainto 2015, 149.) Hoitotyössä potilaslähtöisyys on hoidon järjestämistä potilaan tarpeiden mukaisesti (Suhonen & Stolt 2013, 5-11). Potilaslähtöisessä hoitotyössä potilas osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa suunnitellun ja toteutukseen (Koikkalainen & Rauhala 2013, 44). Raskaudenkeskeytys tarkoittaa raskauden päättämistä keinotekoisesti ennen raskausviikkoa 24. Raskaudenkeskeytysmenetelmiä ovat lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ja kirurginen raskaudenkeskeytys. (Käypä hoito 2013.)
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemat luotiin teoreettisen viitekehyksen avulla. Teemahaastatteluun osallistui kuusi kätilöä naistentautien poliklinikalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tämän opinnäytetyön aineiston perusteella potilaslähtöisyys toteutuu suhteellisen hyvin naistentautien poliklinikalla. Aineistosta nousi esille useita kehittämiskohteita. Aineistosta nousi erityisesti esille tarve raskaudenkeskeytyspotilaan hoitopolun, hoitoympäristön, ehkäisyneuvonnan ja henkisen tuen kehittämiselle. Kätilöt toivoivat potilaslähtöisyyden toteutumisen arviointia oman työn tueksi. Haastateltavat toivoivat lisäkoulutusta potilaslähtöisestä ohjauksesta potilaslähtöisyyden parantamiseksi tulevaisuudessa.