Mielenterveys- ja päihdekuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli esitellä narratiivisen kirjallisuuskatsauksen muodossa, kuinka hoitajan asenteet ja suhtautuminen vaikuttavat mielenterveys- ja päihdekuntoutujan kuntoutumiseen ja kuinka palvelujärjestelmä vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen ja -pääsemiseen, sekä mitä asioita kuntoutujat itse kokevat tärkeiksi omassa kuntoutumisprosessissa. Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen narratiivista, eli kuvailevaa, kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä. Opinnäytetyön aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimuksista, jotka kerättiin valikoiduista ja luotettavista tietokannoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada koottua kirjallisuuskatsauksen muodossa mielenterveys- ja päihdetyön opetukseen sopivaa materiaalia, jolloin saadaan lisättyä tietoa alaa opiskelevien keskuudessa sekä edistää omaa, ja mahdollisesti myös jo työelämässä olevien, ammatillista kehitystä.

Kuntoutumiseen vaikuttivat negatiivisesti monet asiat: ne voivat olla yksilöllisiä tai yhteisöllisiä, palvelujärjestelmään, hoitosuhteeseen tai -kontaktiin liittyviä. Hoitaja voi omalla toiminnallaan ja suhtautumisellaan vaikuttaa joko negatiivisesti tai positiivisesti kuntoutujan kuntoutumiseen. Kun hoitaja kohtaa ja kohtelee kuntoutujaa tasavertaisena ihmisenä, kuntoutuja kokee olevansa arvokas omasta taustastaan huolimatta. Vaikein korjattavissa oleva asia on todennäköisesti kaikkien hoitoa tarvitsevien saaminen hoidon piiriin, sillä palvelujärjestelmän sokkeloisuus syrjäyttää monet hoidontarpeessa olevat. Palvelujärjestelmässä joutuu usein ”käymään monella luukulla”, ennen kuin saa apua. Tärkeimmiksi yksilöllisistä kuntoutumiseen vaikuttavista seikoista nousi esiin hyvä hoitosuhde, vertaistuki ja kouluttautuminen. Hoitotyön auttamismenetelmistä suurimpia vaikutuksia on hoitajan suhtautumisella, aidolla kuuntelulla ja läsnäololla, oikea-aikaisuudella sekä tiedolla.

The purpose of this thesis is to demonstrate, in the form of a narrative literature review, how nurses’ attitudes and approach have an impact on the rehabilitation of mental health and substance abuse rehabilitees, how the service system impacts their willingness and ability to seek and be accepted for treatment, and what are the aspects that the rehabilitees themselves find important in their own rehabilitation process.

The thesis was done using a narrative, i.e. descriptive, literature review as the study method. The material for the thesis consists of peer-reviewed studies collected from selected and reliable databases. The objective was to collect materials, in the form of a literature review, suitable for teaching mental health and substance abuse prevention skills, to increase knowledge among the students of this subject and promote their own professional development, and possibly even the professional development of those already working in this field.

Rehabilitation can be negatively affected by several factors, either individual or communal, related to the service system, nursing relationship or nursing contact. Through their own activities and attitudes, nurses can have either a negative or positive impact on the rehabilitation of the rehabilitee. When the nurse approaches and treats the rehabilitee as an equal, rehabilitees will feel that they are valuable despite their own background. Probably the most difficult issue to correct is ensuring that all those requiring care would seek and then receive what they need, as many of those needing care are passed by due to the complexity of the service system. Rehabilitees often have to go to many different departments before they can get the help they seek.

A good nursing relationship, peer support and training emerged as the most important individual aspects affecting rehabilitation. Of the approaches adopted by nursing staff, a concerned attitude, genuine willingness to listen and be available, timely intervention and knowledge had the strongest influence.