Sairaanhoitajan psyykkistä työhyvinvointia tukevia tekijöitä palliatiivisella osastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää psyykkistä työhyvinvointia tukevia tekijöitä palliatiivisella osastolla työskenteleville sairaanhoitajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kirjallisuuskatsaus, jonka avulla Katriinan sairaalan osasto 5 sairaanhoitajat voivat tukea omaa psyykkistä työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Katriinan sairaalan osasto 5 kanssa. Yksikkö sijaitsee Vantaalla ja se on erikoistunut palliatiiviseen, oireenmukaiseen hoitoon vakavissa sairauksissa. Opinnäytetyön aihe valikoitui osaston tarpeen mukaan. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka lähestymistapana oli kuvaileva eli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan opinnäytetyölle olennaiset tietoperustat, jotka ovat palliatiivinen hoito, hyvinvointi, työhyvinvointi sekä psyykkinen työhyvinvointi sekä kartoitimme sairaanhoitajien hyvinvoinnin nykytilannetta. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: PsycINFO, Medic, PUBMED, PROQUEST ja Google. Hakusanoina käytettiin: sairaanhoitaja, palliatiivinen hoitotyö, psyykkinen työhyvinvointi. Vuosirajaukseksi laitettiin 2008–2018. Opinnäytetyön tietoperustaksi valikoitui kahdeksan eri tutkimusta, seitsemän englanninkielistä ja yksi suomenkielinen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jolloin tulokset saatiin tiivistettyyn muotoon.

Tutkimuksien tuloksista ilmenee hoitajien kokevan omaa psyykkistä työhyvinvointia edistäväksi läheisten ja työpaikan tuen. Tuki koettiin olevan tärkein tekijä omaa psyykkistä työhyvinvointia edistäessä. Ulkopuolisen keskusteluavun tarve koettiin myös edistäväksi. Koulutuksen, perehdytyksen ja työnohjauksen tärkeys korostui useammassa tutkimuksessa. Omien tunteiden käsittely sekä hoitajan suhtautuminen kuolemaan luonnollisena voitiin pitää voimavarana työssä. Sairaanhoitajien vapaa-ajan käytön todettiin olevan merkityksellinen tekijä työhyvinvoinnissa, hoitajan terveelliset elämäntavat koettiin omaa psyykkistä työhyvinvointia edistävänä. Työn palkitsevuus ja omien ammatillisten rajojen ymmärtäminen sekä niiden kunnioittaminen voitiin tutkimuksien mukaan pitää sairaanhoitajan psyykkistä työhyvinvointia edistävinä tekijöinä. Jatkotutkimuskohteena olisi hyvä tutkia kuinka tukea sairaanhoitajan psyykkistä työhyvinvointia Suomessa, esimerkiksi haastatteluiden perusteella. Asiasanat: sairaanhoitaja, palliatiivinen hoitotyö, psyykkinen työhyvinvointi

The purpose of this thesis was to find out which factors promote nurses’ mental wellbeing in the palliative unit. This thesis is a narrative literature review, which helps Katriina’s Hospital Department 5 nurses to support their own mental wellbeing at work. The thesis was carried out in cooperation with Katriina’s Hospital Department 5. The unit is located in Vantaa and it specialises in palliative care and symptomatic treatments of serious illnesses. The subject of this thesis was chosen according to the needs of the department. The theoretical framework discusses palliative care, wellbeing at work, and mental wellbeing at work. The research data of the thesis was collected from various databases, e.g. PsycINFO, Medic, PUBMED, PROQUEST and Google. Used terms were: hospital nurse, palliative nursing, mental wellbeing at work. The annual limit was set for 2008-2018. The database of the thesis was selected as eight different publications, seven in English and one in Finnish. The material was analysed by content analysis, through which the results were summarized. The results of the studies show that the support from the family and co-workers contribute to the nurses’ mental wellbeing at work. Support was experienced as the most important factor in promoting personal wellbeing at work. Discussions with an outsider were also experienced as promoting the wellbeing. Several studies emphasised the importance of education, new employee induction and professional counselling. The handling of personal feelings and the nurses’ natural attitude towards fatalities could be considered as a resource at work. The use of free time was seen as a major factor affecting wellbeing at work, healthy life habits supported the nurses’ mental health at work. The studies have shown that nurses’ rewarding work and understanding their own professional boundaries and respecting them can be considered as factors that contribute to the mental health of nurses. As a further research topic, it would be useful to study how to support the nurses' mental wellbeing at work in Finland, for example based on interviews. Keywords: nurse, palliative care, mental wellbeing at work