Mobiilipelin käsikirjoitus astmaa sairastavan lapsen lääkehoidon ohjaukseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen ohjauspeli parantaisi lapsen astmanhoidon ohjausta ja suunnitella tämän pohjalta pelin käsikirjoitus. Tavoitteena oli, että suunniteltu mobiiliohjauspeli helpottaisi lapsipotilaiden astmanhoidon ohjausta. Pelin toteuttaa toinen yhteystyötaho tehdyn käsikirjoituksen pohjalta. Tavoitteena on, että toteutuessaan ohjauspeli parantaa lapsen astman omahoitoa, auttaa lasta ymmärtämään mistä astmassa on kyse, miksi sitä tulee hoitaa sekä mahdollisesti parantamaan lääkkeenottotekniikkaa. Tämä kehittämistyö tehtiin yhteistyössä lastentautien poliklinikan kanssa. Toimeksianto oli osa kansainvälistä DeDiWe -The Developer of Digital Health and Welfare Services -hanketta. Työn tietoperustassa perehdyttiin lapsen astmaan ja astman lääkehoitoon, lapsen omahoitoon, lapsen oppimiseen, ohjaamiseen ja lapsen pelioppimiseen sekä toimivan pelin suunnitteluun. Tietoperusta pohjautui Käypä hoito -suosituksiin, alan kirjallisuuteen, artikkeleihin, tutkimuksiin ja internet-lähteisiin. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistoa kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimushaastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitu materiaali analysoitiin sisällön analyysillä. Sisällön analyysin pohjalta muodostui kalanruotomalli selkiyttämään lopputulosta. Kalanruotomalli selkeytti sairaanhoitajien kokemuksia ohjauspelin tarpeista pelin käsikirjoituksen sisällön tavoitteisiin. Tulosten perusteella kehittämiskohteeksi selkiytyi lapsen omahoidon ja lääkkeenottotekniikan parantaminen mobiilipelillä. Tutkimuksessa selvisi, että astman lääkehoito on pitkäjänteistä ja vaatii lapsen omaa halua sitoutua hoitoon. Omahoito korostui jo alakouluikäisillä lapsilla sairauden hoidossa. Kiinnostuakseen hoidosta lapsen tulee ymmärtää, mikä astma on, miksi lääkehoito tulee toteuttaa oikein. Lapsen sitoutuminen hoitoon on olennaista hoidon onnistumisen kannalta. Ohjauspelin kehittämisessä sen sijaan tulee huomioida pelillisyys ja lapsen mielenkiinnon herääminen. Käsikirjoituksesta tehtiin PowerPoint-esitys sekä piirrosluonnoksia selkeyttämään pelin ajatusta. Kehittämistehtävässä pyrittiin toteuttamaan lapsenkielisyyttä liittäen mukaan tarinamuotoisuutta ja innostavia mielikuvitushahmoja. Ohjauspelin käsikirjoituksessa pidettiin kiinni astmanhoidon tosiasioista mutta lisättiin siihen mielikuvitusta, hyvän ja pahan taistelua sekä pelillisyyttä lapsen mielenkiinnon herättämiseksi ja asian sisäistämistä varten. Johtopäätöksenä esitettiin, että jos lapselle kerrotaan, lapsen kielellä ohjauspelin välityksellä astmasta sairautena, lapsi luonnostaan sisäistää kiinnostuksen sairauden hoitamiseen. Asian sisäistäminen innostavalla tavalla tuo motivaation omahoitoon. Pelaaminen ja leikkiminen on lapselle luonnollinen tapa oppia. Onnistunut ohjauspeli auttaa lasta sitoutumaan astman lääkehoitoon.

The purpose of the thesis was to find out, what kind of a guidance game would improve children’s asthma treatment guidance and design a game manuscript accordingly. The aim was that the designed mobile game would improve the guidance of child asthma patients. The game will be accomplished by a cooperation partner according to the manuscript. The aim is that the game will improve children’s self-treatment of asthma, help them to understand what asthma is about and why it must be treated, and to improve the technique of taking the medicine. This development has been carried out in cooperation with children's disease policlinic. The assignment was part of international DeDiWe -The Developer of Digital Health and Welfare Services -project. The knowledge base for the thesis was formed based on medicine- and self-treatment of children’s asthma and children’s guidance. Additionally, children’s ways of learning in games, and design principles of an efficient, working game, were addressed. The knowledge base comes from the Finnish Current Care Guidelines, literature, articles, researches and internet sources of the field. This functional thesis was executed by utilizing qualitative approach. Data was collected through a theme interview which was then transcribed and analysed using the method of content analysis. Based on the results, an Ishikawa diagram was developed. It clarifies the interviewed nurse’s experiences about the need for the guidance game and the aims for the game to accomplish. Based on the results, improving the children’s self-treatment and the technique of taking the medicine guided by the game, was clarified as the aim of the development. During the research it was discovered that asthma medication is a long-term process and requires a child’s own motivation to engage in the treatment. Self-treatment was emphasized already at elementary School ages. To be motivated, a child must understand what asthma is and why the medicinal treatment must be done correctly. A child’s commitment to the treatment is crucial for the success of treatment. In addition, during the game development, playability and arousing the child’s interest and curiosity must be addressed also. A PowerPoint storyboard was according to the game manuscript, including drawn drafts to clarify the game idea. The development was done by using children’s language by including a story plot and inspiring characters. The manuscript retains the facts of asthma treatment, but adds imagination, battle between good and evil as well as playability to arouse a player’s interest and to internalize its points. A conclusion was presented, that if a child is told, using a child’s language through the game, about asthma as a disease, the child will naturally develop interest in the treatment of the disease. To internalize the matter in an entertaining way will bring motivation to self-treatment. Playing is a natural way for a child to learn. An effective, successful guidance game will help the child to engage in the asthma medicinal treatment.