C++ robottikirjasto
Hiltunen, Teo (2018)
Hiltunen, Teo
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076831
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda robotiikkakirjasto Raspberry Pi:lle, käyttäen C++-ohjelmointikieltä. Kokonaisuudessaan työ aloitettiin syksyllä 2017. Sen aikana kirjoitettiin ja testattiin uutta koodia, joka projektin lopussa julkaistiin vapaana lähdekoodina internetissä.
Dokumentointi painottui C++-ohjelmointiin. Viimeistelty työ sisältää joukon C++-aiheita, jotka soveltuvat niin kokeneille kuin kokemattomillekin ohjelmoijille. Opinnäytetyön dokumentaatio pyrkii tarjoamaan rajatun määrän subjektiivisesti valittuja aiheita, jotka esitetään objektiivisin menetelmin. Alustavan teorian jälkeen esitellään kirjaston koodia. Esitetyt ideat tulevat koodissa esiin käytännöllisestä näkökulmasta.
Jälkimmäisessä osassa on verkko-ohjelmointiin suuntaava teema. Verkko-ohjelmoinnin kannalta oleellisia perusteita käydään läpi, jonka lomassa sisältö rakentuu jo aikaisemmin todennetun tiedon varaan.
Jaottelusyistä työn lopptuloksena syntyi kolme erillistä kirjastoa: Net, Sync sekä GPIO. Niiden toimivuutta parannetaan opinnäytetyön jälkeisessä jatkokehityksessä. Opinnäytetyön aikana kertyi ymmärrystä ja käsitystä oman kirjaston luomiseen tarvittavasta tietotaidosta. Koodikirjaston luominen on pitkä prosessi, jonka oppimiseen voi myötävaikuttaa aktiivisella ohjelmointitaitojen parantelulla sekä tekemällä asiaan kuuluvia projekteja.
Dokumentointi painottui C++-ohjelmointiin. Viimeistelty työ sisältää joukon C++-aiheita, jotka soveltuvat niin kokeneille kuin kokemattomillekin ohjelmoijille. Opinnäytetyön dokumentaatio pyrkii tarjoamaan rajatun määrän subjektiivisesti valittuja aiheita, jotka esitetään objektiivisin menetelmin. Alustavan teorian jälkeen esitellään kirjaston koodia. Esitetyt ideat tulevat koodissa esiin käytännöllisestä näkökulmasta.
Jälkimmäisessä osassa on verkko-ohjelmointiin suuntaava teema. Verkko-ohjelmoinnin kannalta oleellisia perusteita käydään läpi, jonka lomassa sisältö rakentuu jo aikaisemmin todennetun tiedon varaan.
Jaottelusyistä työn lopptuloksena syntyi kolme erillistä kirjastoa: Net, Sync sekä GPIO. Niiden toimivuutta parannetaan opinnäytetyön jälkeisessä jatkokehityksessä. Opinnäytetyön aikana kertyi ymmärrystä ja käsitystä oman kirjaston luomiseen tarvittavasta tietotaidosta. Koodikirjaston luominen on pitkä prosessi, jonka oppimiseen voi myötävaikuttaa aktiivisella ohjelmointitaitojen parantelulla sekä tekemällä asiaan kuuluvia projekteja.