Adoption edellytykset ja oikeusvaikutukset

Abstract

Nykyinen adoptiolaki tuli voimaan heinäkuussa vuonna 2012. Se korvasi aiemman lain lapseksiottamisesta vuodelta 1985. Lakiuudistuksen ensisijaisena tavoitteena oli edistää lapsen edun toteutumista adoptioasioissa. Tämän lisäksi uudistuksella pyrittiin saamaan kotimainen adoptioprosessi yhdenvertaiseen asemaan kansainvälisen adoption kanssa ottamalla käyttöön tarkempia säännöksiä adoptioneuvonnasta sekä ottamalla myös kotimainen adoptio lupamenettelyn piiriin. Täysin uutena asiana lakiin kirjattiin lapsen oikeus pitää yhteyttä aiempiin vanhempiinsa.

Työn tutkimusmenetelmänä on lainopillinen kirjoituspöytätutkimus. Lähteinä on käytetty lainsäädännön ja lain esitöiden lisäksi oikeuskirjallisuutta. Työn tavoitteena on selvittää, mitä oikeusvaikutuksia adoptiolla on ja mitä adoptio sekä kotimainen adoptioprosessi edellyttää. Kansainvälistä adoptiota ei työssä käsitellä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että adoption tärkein oikeusvaikutus on lapsen siirtäminen biologisilta vanhemmilta uusien vanhempien vastuulle. Nykyinen adoptiolaki rakentuu niin sanotun vahvan adoption periaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että adoptiossa lapsen suhde aikaisempiin vanhempiinsa ja näiden sukulaisiin katkeaa ja lapsesta tulee adoptiovanhempiensa suvun täysivaltainen jäsen. Nykyisen adoptiolain mukaan tuomioistuin voi kuitenkin vahvistaa, että adoptiolapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempiin vanhempiinsa, joten suhde biologisiin vanhempiin ei välttämättä katkea kokonaan. Johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että adoption edellytykset ovat tiukat ja adoptioprosessi vaativa. Tärkein edellytys adoptiolle on se, että se on lapsen edun mukainen.

The current Adoption Act came into force in July 2012. It replaced the previous Adoption Act from 1985. The main purpose of the act reformation was to improve children´s interests in the adoption process. Along with the main purpose, the objective of the act reformation was to bring the national adoption process in equal position with the international adoption process. Therefore, the act reformation included wider permission procedure in national adoption process as well as more specific rules considering adoption counseling. A completely new addition to the Adoption Act was the adopted child´s right to keep in touch with his or her biological parents.

The method of the study was legal desktop research. Legislation, regulations, government proposals, and relevant legal literature were used as references. The purpose of the thesis was to find out the requirements and the legal effects of adoption and national adoption process. International adoption was excluded from the thesis.

As conclusion it can be stated that the most important legal effect of adoption is the termination of the legal relationship with the child and his or her biological parents. After adoption, the child becomes a full member of the adoption parents’ family. However, according to the current Adoption Act, court can declare that the adopted child has a right to keep in touch with his or her biological parents. Therefore, the child´s relationship with the previous parents does not necessarily end completely. In addition, it can be stated that the requirements of adoption are very strict, and the adoption process is demanding. The most important requirement of adoption is the regulation that adoption must be in the best interest of the child.