Kulotuksen vaikutus puuston kehitykseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä suoritettiin viisivuotismittaus Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitsevalle Tammelan kulotus-muokkauskokeen puustolle ja tutkittiin mittauksessa saatujen tuloksien kautta puuston tilaa. Tavoitteena oli selvittää kulotuksen vaikutusta männyn kehitykseen ottaen huomioon tutkimuskohteen olosuhteet.

Aineisto hankittiin maastomittauksin ja saadut mitta-arvot kirjattiin maastomittauslomakkeelle maastotietokoneella. Tutkimusalue koostui 24 koeruudusta, joista puolet olivat kulotetulla maaperällä ja puolet kulottamattomalla. Kulotuskäsittelyn lisäksi koeruutujen maaperä oli muokattu joko mätästämällä, äestämällä tai oli jätetty muokkaamatta; jokaista tapaa oli käytetty yhtä paljon. Koealueelta mitattiin yhteensä 1 798 puuta, joihin tutkimustulokset perustuvat. Mittausaineistoa analysoitiin vertailemalla kulotetun alueen tuloksia kulottamattoman alueen tuloksiin sekä muokkaustavoittain. Saatuja tuloksia verrattiin myös aikaisempien samankaltaisten tutkimusten tuloksiin.

Saaduista tutkimustuloksista saadaan suuntaa-antavaa tietoa kulotuksen vaikutuksista männyn tilavuuden ja biomassan kehitykseen. Tuloksia voidaan hyödyntää uudistusaloilla, jotka ovat joko hyvin samanlaisia tässä tutkimuksessa olleen metsikön kanssa tai niiden olosuhteet ovat muuten verrattavissa tähän tutkimukseen. Vuoden 2013 ensiharvennushakkuu hieman vaikeutti kulotuksen vaikutusten näkyvyyttä, mutta harvennuksen poistumatietojen ja tilastollisen analyysin avulla vaikutukset tilavuus- sekä biomassankehitykseen voitiin havaita ja tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä.

In this thesis, the state of a research forest site on prescribed burning and site preparation was examined throughout measuring the trees in it. The research site lies in municipality of Tammela, Kanta-Häme region. The goal was to investigate the effects of prescribed burning for development of Scots pine considering the conditions on the site.

Material for this work was obtained from tree measurements as a field work and the data was booked to specific data gathering form with a lap top. Research area was divided into 24 squares and 12 of them were on prescribed burned ground and the rest of them on not-burned ground. Other site preparation methods used within these squares were mounding and harrowing, and part of the squares were left without site preparation. Experiment results are based on 1 798 trees that were measured from the experiment area. Material was analyzed by comparing results between burned and not-burned areas and different site preparation methods. Also, former researches that had similar topics as this were introduced.

Result of this research give directional information about effects of prescribed burning for Scots pine. Results can be utilized on forest regeneration sites that have same or very similar conditions as in this research forest. The first commercial thinning in 2013 made the prescribed burning effects harder to spot, but the thinning reduction data and different kind of statistical analysis helped to noticing those effects and making realistic conclusions.