Restoratiivinen sovittelu rikos- ja riita-asioissa sovittelijan näkökulmasta
Hallama, Priscille (2018)
Hallama, Priscille
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805056591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805056591
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tuottaa tietoa Helsingin Sovittelutoiminnalle, siitä miten restoratiiviset menetelmät näkyvät sovitteluissa sovittelijan näkökulmasta. Opinnäytetyöni avulla haetaan vastauksia siihen, ovatko sovittelijat omaksuneet ja ottaneet käyttöön restoratiiviset menetelmät käytyään ”Restoratiivisen sanoituksen”-koulutuksen ja miten koulutusta pitäisi mahdollisesti kehittää. Koulutus, johon sovittelijat ovat osallistuneet, on osa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen laajempaa koulutusohjelmaa, jolla pyritään yhtenäistämään sovittelukäytänteitä Suomessa.
Opinnäytetyöni laadullinen tutkielmani viitekehys käsittelee restoratiivista sovittelua. Siinä esittelen, kuinka restoratiivinen sovittelu perustuu menetelmään, jossa pyritään siihen, että konfliktin osapuolet saadaan eheytymään ja palautumaan konfliktia edeltävälle tasolle. Restoratiiviset menetelmät perustuvat restoratiiviseen oikeuteen, jossa ongelmanratkaisun keskiössä ovat konfliktin osapuolet itse. Restoratiivisessa sovittelussa osapuolet pyrkivät siis löytämään itse ratkaisun, keinon, jolla palautua konfliktia edeltävään elämäänsä. Tutkimustuloksistani käy ilmi, että jokainen sovittelija näytti tuntevan restoratiivisen oikeuden ytimen ja he kokivat sen arvomaailman olevan yhtä oman arvomaailmansa kanssa. Yhtä selkeästi eivät restoratiiviset menetelmät kuitenkaan näyttäytyneet käytännön sovittelutyössä. Tässä olisi kehittämisen paikka, jos sovitteluja halutaan tulevaisuudessa valtakunnallisesti yhtenäisemmiksi.
Opinnäytetyöni laadullinen tutkielmani viitekehys käsittelee restoratiivista sovittelua. Siinä esittelen, kuinka restoratiivinen sovittelu perustuu menetelmään, jossa pyritään siihen, että konfliktin osapuolet saadaan eheytymään ja palautumaan konfliktia edeltävälle tasolle. Restoratiiviset menetelmät perustuvat restoratiiviseen oikeuteen, jossa ongelmanratkaisun keskiössä ovat konfliktin osapuolet itse. Restoratiivisessa sovittelussa osapuolet pyrkivät siis löytämään itse ratkaisun, keinon, jolla palautua konfliktia edeltävään elämäänsä. Tutkimustuloksistani käy ilmi, että jokainen sovittelija näytti tuntevan restoratiivisen oikeuden ytimen ja he kokivat sen arvomaailman olevan yhtä oman arvomaailmansa kanssa. Yhtä selkeästi eivät restoratiiviset menetelmät kuitenkaan näyttäytyneet käytännön sovittelutyössä. Tässä olisi kehittämisen paikka, jos sovitteluja halutaan tulevaisuudessa valtakunnallisesti yhtenäisemmiksi.