Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Pihtakirvojen esiintyminen Arboretum Mustilassa

Roimola, Heli (2010)

 
Avaa tiedosto
Roimola_Heli.pdf (838.9Kt)
Lataukset: 


Roimola, Heli
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189772
Tiivistelmä
Pihtakirva (Adelges (Aphrastasia) pectinatae) on mitä ilmeisimmin yleisin pihtojen (Abies) hyönteistuholainen Suomessa. Hyönteisen elintapoja ja tuhoja ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu. Pihtakirva käyttää ravintonaan neulasista imemiään nesteitä. Imentäkohtien vaaleat laikut laskevat koristehavujen ja joulupuukäyttöön kasvatettujen puiden arvoa. Mikäli imentä on riittävän voimakasta, neulaset kellastuvat ja kuolevat. Tämä voi aiheuttaa jopa koko puun kuoleman. Suurimmat tuhot pihtakirva tekeekin juuri viherrakennuspuolella.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pihtakirvan esiintymistä eri pihtalajeilla Mustilan arboretumissa. Pihtakirvojen esiintymistä tutkittiin arboretumin eri-ikäisissä viljellen ja luontaisesti syntyneissä metsiköissä. Kirvaisuus arvioitiin vertaamalla koepuista arvottuja oksia näyteoksiin.
Pihtakirvojen esiintyminen oli runsasta useilla pihtalajeilla. Palsamipihta (Abies balsamea), lännenpihta (A. lasiocarpa) ja harmaapihta (A. concolor) olivat kaikista kirvaisimpia, kun taas ussurinpihta (A. holophylla) näytti olevan kaikkein vastustuskykyisin pihtakirvoja kohtaan. Pihtakirvojen esiintyminen alaoksilla oli voimakkaampaa kuin ylempänä puussa. Yksilövaihtelua siemenalkuperien välillä ei juurikaan havaittu. Taimivaiheen puut näyttivät olevan alttiimpia pihtakirvatuhoille kuin varttuneet puut. Pihtakirvoja ja niiden vioituksia oli kaikissa neulaskerroissa. Lännenpihdan alkuperäkokeessa eri alkuperien välillä ei havaittu kovin suuria eroja taimien kirvaisuudessa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste