Työntekijän lojaliteettivelvollisuus ja sananvapaus työsuhteessa sosiaalisen median näkökulmasta
Sipi, Annika (2018)
Sipi, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147943
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työntekijän sananvapautta työelämässä sosiaalisen median näkökulmasta. Opinnäytetyössä otetaan selvää sananvapauden lainsäädännöstä, tutkitaan työntekijän lojaliteettivelvollisuutta työnantajaansa kohtaan, sekä sivuutetaan myös työantajan direktio-oikeutta. Sosiaalisen median käyttö on työntekijälle läsnä koko ajan sekä työ- että vapaa-aikana, jonka vuoksi opinnäytetyössä otetaan ajankohtaisesti huomioon työntekijän sananvapaus sosiaalisen median näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa lukijalleen näkemys hänelle kuuluvasta oikeudesta käyttää sananvapauttaan työntekijänä. Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä työntekijän sananvapauteen ja lojaliteettivelvollisuuteen sosiaalisen median perspektiivistä kattavasti tutkittuna, helposti ymmärrettävässä muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena on loogisesti johdatella tutkimusta aiheeseen sopivan teoreettisen viitekehyksen kautta kohti johtopäätöksiä ja löytää tutkimusongelma tutkittavasta aiheesta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tutustutaan aluksi juridiseen normihierarkiaan, joka johdattelee lukijaa lainsäädäntöön sananvapaudesta ja työoikeudesta. Opinnäytetyössä on käytetty myös oikeustapauksia lainsäädännön ja kirjallisuuden tukena. Työntekijän velvollisuuksista on nostettu esille lojaliteettivelvollisuus ja työnantajan velvollisuuksista tarkastellaan yleisvelvoitetta eli työnjohto-oikeutta. Lopuksi käydään yleisesti läpi vielä sosiaalisen median määritelmää, jonka lisäksi tarkastellaan sosiaalista median käyttöä työsuhteen aikana.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan huomata, että työntekijällä on yhtäläinen Suomen perustuslain (731/1999) 2 luvun 12 §:n määrittelemä sananvapaus kuin kenellä tahansa kansalaisella. Työntekijän sananvapautta kuitenkin rajoittaa työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 1 §:n lojaliteettivelvollisuus, sekä 2 luvun 1 §:ssä määritelty työnantajan direktio-oikeus. Työntekijän sosiaalisen median käyttäytymistä työaikana määrittelee omalta osaltaan sananvapaus, lojaliteettivelvollisuus, sekä direktio-oikeus. Työnantajalla on oikeus työnjohto-oikeutensa nojalla ohjeistaa työntekijänsä hyvään sosiaalisen median käyttäytymiseen työsuhteen aikana. Työntekijällä itsellään on myös velvollisuus selvittää milloin ja miten sosiaalisen median käyttö on hyväksyttävää.
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa lukijalleen näkemys hänelle kuuluvasta oikeudesta käyttää sananvapauttaan työntekijänä. Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä työntekijän sananvapauteen ja lojaliteettivelvollisuuteen sosiaalisen median perspektiivistä kattavasti tutkittuna, helposti ymmärrettävässä muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena on loogisesti johdatella tutkimusta aiheeseen sopivan teoreettisen viitekehyksen kautta kohti johtopäätöksiä ja löytää tutkimusongelma tutkittavasta aiheesta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tutustutaan aluksi juridiseen normihierarkiaan, joka johdattelee lukijaa lainsäädäntöön sananvapaudesta ja työoikeudesta. Opinnäytetyössä on käytetty myös oikeustapauksia lainsäädännön ja kirjallisuuden tukena. Työntekijän velvollisuuksista on nostettu esille lojaliteettivelvollisuus ja työnantajan velvollisuuksista tarkastellaan yleisvelvoitetta eli työnjohto-oikeutta. Lopuksi käydään yleisesti läpi vielä sosiaalisen median määritelmää, jonka lisäksi tarkastellaan sosiaalista median käyttöä työsuhteen aikana.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan huomata, että työntekijällä on yhtäläinen Suomen perustuslain (731/1999) 2 luvun 12 §:n määrittelemä sananvapaus kuin kenellä tahansa kansalaisella. Työntekijän sananvapautta kuitenkin rajoittaa työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 1 §:n lojaliteettivelvollisuus, sekä 2 luvun 1 §:ssä määritelty työnantajan direktio-oikeus. Työntekijän sosiaalisen median käyttäytymistä työaikana määrittelee omalta osaltaan sananvapaus, lojaliteettivelvollisuus, sekä direktio-oikeus. Työnantajalla on oikeus työnjohto-oikeutensa nojalla ohjeistaa työntekijänsä hyvään sosiaalisen median käyttäytymiseen työsuhteen aikana. Työntekijällä itsellään on myös velvollisuus selvittää milloin ja miten sosiaalisen median käyttö on hyväksyttävää.