Lapsiavioliitto ja lapsen oikeudet
Puputti, Johanna (2018)
Puputti, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147952
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia lapsiavioliittoja. Lapsiavioliitosta on kyse, jos avioliiton toinen tai molemmat osapuolet ovat alle 18-vuotiaita. Lapsiavioliitto on rike lapsen oikeuksia vastaan ja usein avioliitto merkitsee koulun lopettamista kesken tai lapsen hyväksikäyttämistä. Opinnäytetyössä selvitetään lapsen oikeuksien ja lapsilainsäädännön kautta keinoja, joilla lapsiavioliittoja voidaan tulevaisuudessa ehkäistä.
Opinnäytetyö on metodisesti oikeusdogmaattinen eli työn tavoitteena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskirjallisuuden sekä oikeuskäytännön avulla. Tarkasteluun nousevat perus- ja ihmisoikeudet, kansallinen lainsäädäntö, tasa-arvo, nuorten etenkin tyttöjen oikeus koulutukseen sekä vapauteen hyväksikäytöltä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan eri maiden lapsiavioliittoja ja lapsen oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä, jonka avulla saadaan oikeusvertailua eri maiden välillä.
Opinnäytetyössä tarkastellaan myös lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet ovat jokaiselle lapselle kuuluvia, ihmisoikeussopimuksiin ja kansallisiin lakeihin perustuvia oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen myötä lapsen katsottiin olevan ensimmäistä kertaa oikeuksien subjekti, jolla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Sopimuksen mukaan lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. Sopimus sisältää neljä yleisperiaatetta, joita ovat yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto, lapsen etu, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen velvoitteiden tarkoituksena on suojata lasta kaikenlaiselta häntä vahingoittavalta toiminnalta.
Suomessa avioliittolain mukaan avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias. Oikeusministeriö voi kuitenkin antaa erityisistä syistä kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Lapsiavioliiton myötä, alle 18-vuotias ei enää nauti lapsen oikeuksien sopimuksen takaamista oikeuksista ja Suomen tämän hetkinen lainsäädäntö antaa siihen oikeusministeriön poikkeusluvalla mahdollisuuden.
Opinnäytetyön yhteenvetona voidaan todeta, että lainsäädäntö ei ole ongelma, sillä useiden maiden laeissa avioliiton vähimmäisikä on kahdeksantoista vuotta. Lakeja ei kuitenkaan noudateta kaikissa maissa ja ongelmaksi on noussut lähinnä niiden puutteellinen valvominen ja rangaistusten antaminen. Lasten oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano ja valvonta sopijavaltioissa ovat käytännössä sopimuspuolten omien ratkaisujen varassa ja sopimuksella on valtioissa lähinnä moraalinen painoarvo. Yksi tärkeimmistä lapsiavioliittojen ehkäisykeinoista on keskittyä turvaamaan lapsille ja etenkin tytöille oikeus koulutukseen ja korostaa lapsille tietoisuutta heidän omista oikeuksistaan.
Opinnäytetyö on metodisesti oikeusdogmaattinen eli työn tavoitteena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskirjallisuuden sekä oikeuskäytännön avulla. Tarkasteluun nousevat perus- ja ihmisoikeudet, kansallinen lainsäädäntö, tasa-arvo, nuorten etenkin tyttöjen oikeus koulutukseen sekä vapauteen hyväksikäytöltä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan eri maiden lapsiavioliittoja ja lapsen oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä, jonka avulla saadaan oikeusvertailua eri maiden välillä.
Opinnäytetyössä tarkastellaan myös lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet ovat jokaiselle lapselle kuuluvia, ihmisoikeussopimuksiin ja kansallisiin lakeihin perustuvia oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen myötä lapsen katsottiin olevan ensimmäistä kertaa oikeuksien subjekti, jolla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Sopimuksen mukaan lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. Sopimus sisältää neljä yleisperiaatetta, joita ovat yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto, lapsen etu, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen velvoitteiden tarkoituksena on suojata lasta kaikenlaiselta häntä vahingoittavalta toiminnalta.
Suomessa avioliittolain mukaan avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias. Oikeusministeriö voi kuitenkin antaa erityisistä syistä kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Lapsiavioliiton myötä, alle 18-vuotias ei enää nauti lapsen oikeuksien sopimuksen takaamista oikeuksista ja Suomen tämän hetkinen lainsäädäntö antaa siihen oikeusministeriön poikkeusluvalla mahdollisuuden.
Opinnäytetyön yhteenvetona voidaan todeta, että lainsäädäntö ei ole ongelma, sillä useiden maiden laeissa avioliiton vähimmäisikä on kahdeksantoista vuotta. Lakeja ei kuitenkaan noudateta kaikissa maissa ja ongelmaksi on noussut lähinnä niiden puutteellinen valvominen ja rangaistusten antaminen. Lasten oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano ja valvonta sopijavaltioissa ovat käytännössä sopimuspuolten omien ratkaisujen varassa ja sopimuksella on valtioissa lähinnä moraalinen painoarvo. Yksi tärkeimmistä lapsiavioliittojen ehkäisykeinoista on keskittyä turvaamaan lapsille ja etenkin tytöille oikeus koulutukseen ja korostaa lapsille tietoisuutta heidän omista oikeuksistaan.