Pesäpalloilijan fysiikkaharjoittelu alle 16-vuotiaana : Taustan vaikutus tuloksiin Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ensimmäisen vuosikurssin pesäpalloilijoilla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian pesäpalloilijoiden fyysistä ominaisuusharjoitteluhistoriaa ennen lukioikää ja tutkia tämän harjoitustaustan vaikutuksia heidän testituloksiinsa. Työn toimeksiantajana toimi Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia. Työtä varten toteutettiin kysely VRUA:n Sotkamon lukiossa opiskeleville pesäpalloilijoille. Tutkimusongelmat olivat ensiksi kartoittaa millaisesta fysiikkaharjoittelutaustasta VRUA:n pesäpalloilijat tulevat. Tätä selvitystä voidaan käyttää toimeksiantajan valmennuksen suunnittelun ja kehittämisen tukena. Toinen tutkimusongelma oli tutkia urheilijoiden harjoittelutaustan ja heidän ominaisuustestiensä tulosten yhteyksiä: työn tavoite oli hankkia tietoa siitä, vaikuttaako ennen lukioikää tehtävä ominaisuusharjoittelu merkittävästi suoritustasoa parantavasti ja koituuko siitä kielteisiä lieveilmiöitä, kuten lisääntynyttä riskiä erilaisille loukkaantumisille. Kyselyyn vastasi 43 urheiluakatemiassa opiskelevaa pesäpalloilijaa. Tulosten perusteella urheiluakatemialaisten ominaisuusharjoittelutausta on hyvin kirjavaa. Osa on tehnyt tavoitteellista ominaisuusharjoittelua useita vuosia, kun taas osa aloittaa tällaisen harjoittelun vasta lukioiässä. Tulosten perusteella ominaisuusharjoittelun aloittaminen olisi edullista viimeistään noin 15-16 vuotiaana. Tulokset näyttäisivät myös, että aiemmin aloitettu harjoittelu on olennaisempaa nopeus- ja taito-, kuin voimaominaisuuksien kannalta. Tulosten perusteella nuorena aloitetusta voima- tai nopeusharjoittelusta ei näyttäisi olevan varsinaista haittaa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää tarkemmin nuorena tehdyn ominaisuusharjoittelun vaikutuksia pesäpallon lajispesifeihin tehokkuusmittareihin, kuten heitto- ja lyöntivoimiin. Näin voitaisiin paremmin tarkastella sitä, saavutetaanko nuorena tehdyllä ominaisuusharjoittelulla kilpailuetua nuoruusvuosina tai myöhemmin uralla.

The aim of this thesis was to study the effects different factors in conditioning training background have on Finnish baseball players’ later performance level. The data was collected by making an inquiry for the Finnish baseball players studying in Sotkamo high school about their conditioning training background prior to high school years. Sotkamo high school is a part of Vuokatti-Ruka Sports Academy, the commissioner of my thesis. The purpose of the research was to learn more about the significance of the athletes’ conditioning training in their younger years. Questions to answer were such as whether or not one gains substantial edge in abilities such as speed or strength by beginning to training the said abilities at a younger age. Something to consider was also to find out whether the earlier training had counter-productive traits, such as increased risk of injury. This was to make new discoveries to help prioritize the training occurring in those years. The research was made by taking the results of the athletes’ fitness tests conducted by Vuokatti-Ruka Sports Academy and then comparing those to the data collected by the inquiry. The inquiry was taken part by 43 Finnish baseball players currently studying in Sotkamo High School. The results of the crosscheck would indicate that it is beneficial to begin strength and speed training before the age of 17. It would seem that the difference is more significant in tests involving more speed and technique than pure strength. There’s no indication that the training begun younger would have negative effects on the overall performance or health. Based on this thesis, it would be intriguing to study the effects of young athletes’ strength training and its’ correlation to more sport-specific performance levels, such as the throwing or hitting speeds of the athletes. This would further help assess the importance of such training in gaining a competitive edge at high school level and in the athletes’ later career.