Vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden mahdollisuudet talous- ja velkaongelmien kentällä
Soini, Pihla (2018)
Soini, Pihla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178613
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin tutkielmana yhteistyössä EJY ry:n alla toimivan Jalkautuva talousohjaus -hankkeen kanssa. Tutkielman tarkoitus oli kartoittaa vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden toimintamahdollisuuksia talous- ja velkaongelmien kentällä ja tutkia niiden vaikutuksia virallisiin toimijoihin. Tavoitteena oli koota kattava, haastatteluihin perustuva selvitys, kuinka paljon kansalaisyhteiskunta voi tulla vastaan näin haastavalla kentällä, kun kolmannen sektorin toimintaankin kohdistuu ammattilaistumisen paineita.
Suomessa esiintyvä suhteellinen köyhyys ja kotitalouksien velkamäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Ylivelkaantuneiden määrästä voidaan saada viitteitä paitsi maksuhäiriömerkintöjen määrästä, mutta myös tuomioistuimen antamista velkomustuomioista. Vaikka velkojen järjestelyä varten on tarjolla erilaisia ratkaisuja, ei ole selvää, kuinka moni on näistä vaihtoehdoista tietoinen. Tilanteet tuntuvat kriisiytyvän ennen avun hakemista niin, että osa vaihtoehdoista sulkeutuu jo pois.
Tutkielmaa varten järjestettiin neljä eri haastattelua. Jalkautuva talousohjaus -hankkeen työntekijät edustivat tutkielmassa ammatillista näkökulmaa aiheesta. Helsingin kirkon Raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoisille järjestettiin kaksi haastattelua sen perusteella, olivatko he jo toimineet asiakkaiden kanssa vai eivät. Neljäs haastattelu järjestettiin hankkeen kautta löydetylle kokemusasiantuntijalle. Jokainen haastattelu äänitettiin ja litteroitiin jälkeenpäin. Analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysiä, joka mahdollisti vastausten erojen ja vastaavuuksien löytämisen sekä tulosten ja johtopäätösten saamisen.
Keskeisenä asiana haastatteluista selvisi, että asiakkaiden tarve sosiaaliselle tuelle on suuri. Vapaaehtoiset eivät olleet välttämättä päässeet tekemään konkreettisia asioita asiakkaan kanssa työskennellessä, sillä tapaamisajoista suuri osa käytettiin nimenomaan asioista keskusteluun. Sama ilmiö havaittiin myös muissa haastatteluissa, joissa myös vertaistoimijuuden merkitys nousi esille. Vapaaehtoisilla ja kokemusasiantuntijoilla olisi kuitenkin kapasiteettia tehdä asiakkaiden kanssa myös konkreettisia asioita.
Saatujen tulosten pohjalta voitiin tehdä johtopäätöksiä siitä, että nimenomaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitys on asiakkaille suuri. Rohkaisu ja motivointi auttaisivat ottamaan ensimmäisen askeleen kohti selvittämisprosessin alkamista. Kuitenkin jatkotutkimukselle olisi aihetta nimenomaan vertaistoiminnan hyödyntämisestä talous- ja velkaongelmien kentällä.
Suomessa esiintyvä suhteellinen köyhyys ja kotitalouksien velkamäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Ylivelkaantuneiden määrästä voidaan saada viitteitä paitsi maksuhäiriömerkintöjen määrästä, mutta myös tuomioistuimen antamista velkomustuomioista. Vaikka velkojen järjestelyä varten on tarjolla erilaisia ratkaisuja, ei ole selvää, kuinka moni on näistä vaihtoehdoista tietoinen. Tilanteet tuntuvat kriisiytyvän ennen avun hakemista niin, että osa vaihtoehdoista sulkeutuu jo pois.
Tutkielmaa varten järjestettiin neljä eri haastattelua. Jalkautuva talousohjaus -hankkeen työntekijät edustivat tutkielmassa ammatillista näkökulmaa aiheesta. Helsingin kirkon Raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoisille järjestettiin kaksi haastattelua sen perusteella, olivatko he jo toimineet asiakkaiden kanssa vai eivät. Neljäs haastattelu järjestettiin hankkeen kautta löydetylle kokemusasiantuntijalle. Jokainen haastattelu äänitettiin ja litteroitiin jälkeenpäin. Analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysiä, joka mahdollisti vastausten erojen ja vastaavuuksien löytämisen sekä tulosten ja johtopäätösten saamisen.
Keskeisenä asiana haastatteluista selvisi, että asiakkaiden tarve sosiaaliselle tuelle on suuri. Vapaaehtoiset eivät olleet välttämättä päässeet tekemään konkreettisia asioita asiakkaan kanssa työskennellessä, sillä tapaamisajoista suuri osa käytettiin nimenomaan asioista keskusteluun. Sama ilmiö havaittiin myös muissa haastatteluissa, joissa myös vertaistoimijuuden merkitys nousi esille. Vapaaehtoisilla ja kokemusasiantuntijoilla olisi kuitenkin kapasiteettia tehdä asiakkaiden kanssa myös konkreettisia asioita.
Saatujen tulosten pohjalta voitiin tehdä johtopäätöksiä siitä, että nimenomaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitys on asiakkaille suuri. Rohkaisu ja motivointi auttaisivat ottamaan ensimmäisen askeleen kohti selvittämisprosessin alkamista. Kuitenkin jatkotutkimukselle olisi aihetta nimenomaan vertaistoiminnan hyödyntämisestä talous- ja velkaongelmien kentällä.