Terveydenhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta kasvusta ja terveyden lukutaidosta
Kaukonen, Tiina; Tikka, Johanna (2018)
Kaukonen, Tiina
Tikka, Johanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147899
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta kasvustaan kohti asiantuntijuutta, sekä terveysosaamiseen kuuluvasta terveyden lukutaidosta. Tavoitteena oli vertailla eri opintojen vaiheissa olevien terveydenhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä suhteessa teoriatietoon.
Tämä kvalitatiivinen opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla neljää eri opintojen eri vaiheissa olevaa terveydenhoitajaopiskelijaryhmää. Haastateltavia oli yhteensä 16. Haastattelujen teemoina oli ammatillinen kasvu ja terveyden lukutaito. Teemahaastattelujen kysymyksiä ja analyysia ohjasi teoria eli aineiston analyysi tehtiin deduktiivisesti. Haastatteluista etsittiin yhtymäkohtia teoriaan.
Terveydenhoitajaopiskelijat kuvasivat ammatillisen kasvun olevan henkilökohtaisen identiteetin ja ammatti-identiteetin kohtaamista, minkä avulla löydettiin oma identiteetti hoitotyössä. Ammatilliseen kasvuun vaikuttivat teoriatiedon osaaminen, sen jatkuva päivitys sekä innostus alaa kohtaan. Työharjoitteluissa saadut käytännön kokemukset ja niiden peilaaminen tutkittuun tietoon eli reflektointi, sekä opettajilta, ohjaajilta ja asiakkailta saatu palaute edistivät ammatillista kasvua.
Terveyden lukutaito käsitteenä oli terveydenhoitajaopiskelijoille vieras. Haastateltavat mielsivät terveyden kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi, jonka eteen tulee nähdä vaivaa. Terveyden lukutaidon koettiin lähtevän itsensä tuntemisesta. Terveydenhoitajan hyvää terveyden lukutaitoa pidettiin tärkeänä asiakkaan terveydentilan ja hyvinvoinnin kartoittamisessa. Terveydenhoitajaopiskelijat kokivat koulutuksen ja elämänkokemuksen kehittävän terveyden lukutaitoa. Opiskelijoiden mukaan pyrkimys elää terveellisesti kasvoi opintojen edetessä. Tuloksissa korostui kuitenkin opiskelijoiden armollisuus itseään kohtaan terveysvalinnoissa ja -käyttäytymisessä.
Eri opintojen vaiheissa olevien ryhmien näkemykset teemoista olivat suurelta osin yhteneväisiä ja teorian kanssa samansuuntaisia. Koulutuksen vaikutus terveyskäyttäytymiseen tuntui olevan pidemmällä opinnoissa olevilla suurempi kuin vasta aloittaneilla. Terveyden lukutaidon käsitteen avaamiseen voitaisiin kiinnittää huomiota koulutuksessa. Jatkossa voitaisiin tutkia terveydenhoitajien kokemuksia terveyden lukutaidon tukemisesta asiakastyössä.
Tämä kvalitatiivinen opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla neljää eri opintojen eri vaiheissa olevaa terveydenhoitajaopiskelijaryhmää. Haastateltavia oli yhteensä 16. Haastattelujen teemoina oli ammatillinen kasvu ja terveyden lukutaito. Teemahaastattelujen kysymyksiä ja analyysia ohjasi teoria eli aineiston analyysi tehtiin deduktiivisesti. Haastatteluista etsittiin yhtymäkohtia teoriaan.
Terveydenhoitajaopiskelijat kuvasivat ammatillisen kasvun olevan henkilökohtaisen identiteetin ja ammatti-identiteetin kohtaamista, minkä avulla löydettiin oma identiteetti hoitotyössä. Ammatilliseen kasvuun vaikuttivat teoriatiedon osaaminen, sen jatkuva päivitys sekä innostus alaa kohtaan. Työharjoitteluissa saadut käytännön kokemukset ja niiden peilaaminen tutkittuun tietoon eli reflektointi, sekä opettajilta, ohjaajilta ja asiakkailta saatu palaute edistivät ammatillista kasvua.
Terveyden lukutaito käsitteenä oli terveydenhoitajaopiskelijoille vieras. Haastateltavat mielsivät terveyden kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi, jonka eteen tulee nähdä vaivaa. Terveyden lukutaidon koettiin lähtevän itsensä tuntemisesta. Terveydenhoitajan hyvää terveyden lukutaitoa pidettiin tärkeänä asiakkaan terveydentilan ja hyvinvoinnin kartoittamisessa. Terveydenhoitajaopiskelijat kokivat koulutuksen ja elämänkokemuksen kehittävän terveyden lukutaitoa. Opiskelijoiden mukaan pyrkimys elää terveellisesti kasvoi opintojen edetessä. Tuloksissa korostui kuitenkin opiskelijoiden armollisuus itseään kohtaan terveysvalinnoissa ja -käyttäytymisessä.
Eri opintojen vaiheissa olevien ryhmien näkemykset teemoista olivat suurelta osin yhteneväisiä ja teorian kanssa samansuuntaisia. Koulutuksen vaikutus terveyskäyttäytymiseen tuntui olevan pidemmällä opinnoissa olevilla suurempi kuin vasta aloittaneilla. Terveyden lukutaidon käsitteen avaamiseen voitaisiin kiinnittää huomiota koulutuksessa. Jatkossa voitaisiin tutkia terveydenhoitajien kokemuksia terveyden lukutaidon tukemisesta asiakastyössä.