Restonomi (YAMK) -opiskelijan ja hänen taustaorganisaationsa osaamistarpeet muuttuvassa työelämässä
Tommola, Tuuli (2018)
Tommola, Tuuli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178742
Tiivistelmä
Jatkuva uuden oppiminen ja osaamiskapasiteetin kasvattaminen ovat ratkaisevan tärkeitä keinoja selvitä työelämän murroksessa. Menestyjiä liike-elämässä ovat ne, jotka kykenevät tulevaisuusorientoituneeseen arvonluontiin eli ymmärtävät, mitä muut ihmiset elämässään haluavat ja tarvitsevat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata restonomi (YAMK) -opiskelijan ja hänen taustaorganisaationsa osaamistarpeita työelämän muuttuessa matkailu- ja ravitsemisalalla. Tavoitteena oli antaa ehdotuksia restonomin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sisällöllisiksi painopisteiksi. Opinnäytetyö on osa ReKey-hanketta, jonka tarkoitus on luoda uusi yhteiskehittämisen malli yhdistämään restonomikouluttajina toimivat ammattikorkeakoulut sekä matkailu- ja ravitsemisalan toimijat Suomessa. Työelämän murroksen ohella tämä opinnäytetyö pitää alan kehityksen muutosajurina asiakaskeskeistä logiikkaa. Se antaa lähtökohdan sekä restonomi (YAMK) -koulutuksen että matkailu- ja ravitsemisalan palvelujen kehittämiselle. Tutkintoon johtavan koulutuksen sisältöjä haettiin osaamistarpeista, joita peilattiin koulutuksen kansainvälisiin Master-tason osaamisvaatimuksiin.
Kehittämistyöhön osallistuivat sekä restonomi (YAMK) -tutkintoa suorittavat restonomiopiskelijat että elinkeinon edustajat. Osaamistarpeita kartoitettiin kahdessa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulussa, Laureassa ja Haaga-Heliassa. Kehittämistyössä käytettiin tulevaisuuden ennakoinnin ja palvelumuotoilun menetelmiä. Näistä keskeisimpiä olivat tulevaisuusverstaat, muotoilupeli, trendikortit ja skenaariotyöskentely.
Kehittämistyön tuloksena syntyi ehdotus geneeriseksi palvelujen maisteri (AMK) -tutkinnoksi, jossa oman alan kompetenssi näkyisi kehittämishankkeissa ja varsinkin opinnäytetyössä. Tutkinto koostuisi kahdeksasta taitojen ryhmästä, ns. osaamistarjottimesta, joista neljä sisältäisi kaikille yhteisiä opintoja: palvelukokonaisuuden hallinta, ennakointi, johtamistaidot ja yhteiskehittäminen. Tietotaitoa laajennettaisiin syventävien osaamistarjottimien avulla, joissa vaihtoehtoina olisivat viestintä ja verkostoituminen, ekologisuus ja vastuullisuus, osaamisen jakaminen sekä yrittäjämäinen tapa toimia. Ehdotus tutkinnon painopisteiksi osoitti Valtioneuvoston tuoreen selvityksen kanssa yhteneviä tulevaisuuden osaamistarpeita.
Nykyinen koulutusohjelmiin perustuva restonomi (YAMK) -tutkintomalli ohjaa opiskelijan tutkinnolle asettamia odotuksia ja johtaa erilaisiin tulkintoihin keskeisistä osaamisista. Palvelujen maisteri (AMK) -tutkinto nostaisi palveluelinkeinon toiminnan fokukseen. Uudistettu tutkinto olisi helposti siirrettävissä ja hyödynnettävissä valtakunnallisesti myös muissa palveluun liittyvissä tutkinnoissa, koska substanssiosaaminen hankitaan AMK-tutkinnon avulla ja työelämässä. Yhteinen tutkintonimike, joka lisäksi toisi maisteritason näkyväksi, selkeyttäisi nykyistä käytäntöä ja lisäisi tutkinnon ja koko palvelualan arvostusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata restonomi (YAMK) -opiskelijan ja hänen taustaorganisaationsa osaamistarpeita työelämän muuttuessa matkailu- ja ravitsemisalalla. Tavoitteena oli antaa ehdotuksia restonomin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sisällöllisiksi painopisteiksi. Opinnäytetyö on osa ReKey-hanketta, jonka tarkoitus on luoda uusi yhteiskehittämisen malli yhdistämään restonomikouluttajina toimivat ammattikorkeakoulut sekä matkailu- ja ravitsemisalan toimijat Suomessa. Työelämän murroksen ohella tämä opinnäytetyö pitää alan kehityksen muutosajurina asiakaskeskeistä logiikkaa. Se antaa lähtökohdan sekä restonomi (YAMK) -koulutuksen että matkailu- ja ravitsemisalan palvelujen kehittämiselle. Tutkintoon johtavan koulutuksen sisältöjä haettiin osaamistarpeista, joita peilattiin koulutuksen kansainvälisiin Master-tason osaamisvaatimuksiin.
Kehittämistyöhön osallistuivat sekä restonomi (YAMK) -tutkintoa suorittavat restonomiopiskelijat että elinkeinon edustajat. Osaamistarpeita kartoitettiin kahdessa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulussa, Laureassa ja Haaga-Heliassa. Kehittämistyössä käytettiin tulevaisuuden ennakoinnin ja palvelumuotoilun menetelmiä. Näistä keskeisimpiä olivat tulevaisuusverstaat, muotoilupeli, trendikortit ja skenaariotyöskentely.
Kehittämistyön tuloksena syntyi ehdotus geneeriseksi palvelujen maisteri (AMK) -tutkinnoksi, jossa oman alan kompetenssi näkyisi kehittämishankkeissa ja varsinkin opinnäytetyössä. Tutkinto koostuisi kahdeksasta taitojen ryhmästä, ns. osaamistarjottimesta, joista neljä sisältäisi kaikille yhteisiä opintoja: palvelukokonaisuuden hallinta, ennakointi, johtamistaidot ja yhteiskehittäminen. Tietotaitoa laajennettaisiin syventävien osaamistarjottimien avulla, joissa vaihtoehtoina olisivat viestintä ja verkostoituminen, ekologisuus ja vastuullisuus, osaamisen jakaminen sekä yrittäjämäinen tapa toimia. Ehdotus tutkinnon painopisteiksi osoitti Valtioneuvoston tuoreen selvityksen kanssa yhteneviä tulevaisuuden osaamistarpeita.
Nykyinen koulutusohjelmiin perustuva restonomi (YAMK) -tutkintomalli ohjaa opiskelijan tutkinnolle asettamia odotuksia ja johtaa erilaisiin tulkintoihin keskeisistä osaamisista. Palvelujen maisteri (AMK) -tutkinto nostaisi palveluelinkeinon toiminnan fokukseen. Uudistettu tutkinto olisi helposti siirrettävissä ja hyödynnettävissä valtakunnallisesti myös muissa palveluun liittyvissä tutkinnoissa, koska substanssiosaaminen hankitaan AMK-tutkinnon avulla ja työelämässä. Yhteinen tutkintonimike, joka lisäksi toisi maisteritason näkyväksi, selkeyttäisi nykyistä käytäntöä ja lisäisi tutkinnon ja koko palvelualan arvostusta.