Punainen Sydän – Itseohjautuva musiikin hyödyntäminen pre-eklampsian osastohoidossa
Laine, Veera (2018)
Laine, Veera
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188900
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistaa musiikkityökalu ohjeistuksineen itseohjautuvaan musiikin hyödyntämiseen pre-eklampsiaa sairastavan osastohoidossa. Työkaluksi toteutettiin soittolista YouTubeen, joka sisältää itse sävellettyä musiikkia. Kappaleet on sävelletty systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksiin perustuen fysiologisesti suotuisiksi pre-eklampsia potilaan hoidon kannalta. Musiikkisoittolistan tarkoituksena oli vaikuttaa positiivisesti ihmisen fysiologiaan, esimerkiksi alentamalla sykettä ja verenpainetta.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksista haluttiin saada tietoa musiikin fysiologisista vaikutuksista. Työssä on hyödynnetty seitsemää tutkimusta, jotka ovat julkaistu vuosien 1997-2017 aikana. Tutkimuksia etsittiin CINAHL:ista sekä Medic:istä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että klassinen musiikki ja sen matemaattisuus, hiljenevä äänenvoimakkuus sekä hidastempoisuus laskivat verenpainetta. Rentouttava musiikki ja kappaleen tunnearvo laskivat kuuntelijan sykettä. Hidas tempo myös hidasti hengitystiheyttä. Kahden minuutin pituinen tauko kappaleiden kuuntelun lomassa laski hengitysfrekvenssiä, pulssia sekä verenpainetta. Tutkimukset myös osoittivat, että musiikin kuunteleminen ylipäätään laskee kortisolitasoja, mutta merkittävin vaikuttaja siihen on klassinen musiikki.
Tästä voidaan päätellä, että musiikkia voidaan hyvin käyttää potilaiden hoidon tukena. Jos kappaleet ovat sävelletty tiettyjen kriteereiden mukaan, musiikki voi hyvin toimia muun hoidon tukena – tai jopa olla itse hoitomuoto. Se, mikä tekee erityistä musiikin hyödyntämisestä hoitotyössä, on sen käytettävyys. Musiikki on kuitenkin ilmaista, ja sitä on aina saatavilla.
Opinnäytetyön kappaleet on säveltänyt H.Sipola ja kappaleiden äänittämisestä on vastannut R. Nieminen. Kappaleet äänitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun studiossa.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksista haluttiin saada tietoa musiikin fysiologisista vaikutuksista. Työssä on hyödynnetty seitsemää tutkimusta, jotka ovat julkaistu vuosien 1997-2017 aikana. Tutkimuksia etsittiin CINAHL:ista sekä Medic:istä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että klassinen musiikki ja sen matemaattisuus, hiljenevä äänenvoimakkuus sekä hidastempoisuus laskivat verenpainetta. Rentouttava musiikki ja kappaleen tunnearvo laskivat kuuntelijan sykettä. Hidas tempo myös hidasti hengitystiheyttä. Kahden minuutin pituinen tauko kappaleiden kuuntelun lomassa laski hengitysfrekvenssiä, pulssia sekä verenpainetta. Tutkimukset myös osoittivat, että musiikin kuunteleminen ylipäätään laskee kortisolitasoja, mutta merkittävin vaikuttaja siihen on klassinen musiikki.
Tästä voidaan päätellä, että musiikkia voidaan hyvin käyttää potilaiden hoidon tukena. Jos kappaleet ovat sävelletty tiettyjen kriteereiden mukaan, musiikki voi hyvin toimia muun hoidon tukena – tai jopa olla itse hoitomuoto. Se, mikä tekee erityistä musiikin hyödyntämisestä hoitotyössä, on sen käytettävyys. Musiikki on kuitenkin ilmaista, ja sitä on aina saatavilla.
Opinnäytetyön kappaleet on säveltänyt H.Sipola ja kappaleiden äänittämisestä on vastannut R. Nieminen. Kappaleet äänitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun studiossa.