Psykoosipotilaan fyysisen terveyden edistäminen

Abstract

Psykoosisairaudet kattavat monikirjoisen ja erilaisilla tavoilla oireilevan sairauksien ryhmän. Sairastumiset vaativat useasti erikoissairaanhoitoa sekä pitkäksikin venyviä osastohoitojaksoja. Sairaus vaikuttaa elämään hyvin laajaalaisesti, joten kaikkien elämän laatuun vaikuttavien tekijöiden huomiointi hoidossa on haastavaa. Taudin oireet voivat usein johtaa arkielämän toimintojen kapeutumiseen ja kuihtumiseen. Tämä valitettavasti heijastuu myös sairastuneen fyysiseen terveyteen elintapasairauksien muodossa. Useat psykoosipotilaan hoitoon käytetyt lääkkeet myös altistavat fyysisen terveyden rapistumiselle. Lääkehoidossa pyritäänkin kokonaisvaltaisen tilanteen arviointiin. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa erilaisia keinoja vaikuttaa psykoosipotilaiden fyysiseen terveyteen. Erilaisilla hakutermeillä saatuja tuloksia käytettiin ensiksi kartoittamaan tutkittuja keinoja psykoosipotilaiden fyysistä terveyden edistämistä koskien. Näitä erilaisia elämäntapainterventioita analysoitiin ja vertailtiin vaikuttavuutta suhteessa resursseihin ja saatuihin hyötyihin. Tämä työ rakentui aluksi tiedonhaun mahdollisuuksien selvittämiseksi, koska aihe on joiltain osin uudehko. Tutkimuskysymykset määriteltiin aluksi suuntaa antaviksi ja työn edetessä tarkoitus tarkentui. Kun kaikki aineisto oli jäsennelty, yhteneväisiä ja eriäviä tuloksia pohdittiin kokonaisuudessaan. Aineistoa oli niukasti, mikä oli toisaalta jo ajoissa tiedossa. Se osaltaan antoi merkittävää tietoa, koska aihe vaatii selvästikin lisätutkimusten tekemistä. Vaikuttavuutta ei saatujen tietojen valossa voitu pohtia pitkällä aikavälillä, mutta maksimissaan puolentoista vuoden seurantajaksoja sisältäneet tutkimukset antoivat poikkeuksetta positiivisia tuloksia erilaisten elämäntapainterventioiden hyödyistä. Valitettavaa toisaalta oli tulosten maltillisuus, vain merkittävin resurssein toteutetut elämäntapainterventiot saivat tutkimusten perusteella aikaan huomattavia tuloksia psykoosipotilaiden fyysiseen terveyteen. Monen tutkimuksen otanta oli pieni, joten laajamittaisia tutkimuksia kaivattaisiin lisää. Myös elämäntapainterventioiden toteutustapojen käytännönläheisemmät tutkimustavat tuottaisivat arvokkaampaa tietoa käytännön hoitotapojen perustaksi.

Psychotic disorders cover a multilevel and diverse group of illnesses. Illness often require specialized medical care followed by a prolonged stay in a hospital ward. These illnesses have a wideranging impact on patient’s life so taking all the factors affecting to quality of life to account is challenging. The symptoms of the disease can often lead to narrowing and deterioration of activities of daily living. Unfortunately, this is also reflected in patient’s physical health through lifestyle diseases. Many medicines, which are used to treat psychosis, also exacerbate the patients’ physical condition. In pharmacological treatment, the aim is to take the assessment of the holistic situation into account. The purpose of this thesis was to study various ways of influencing the physical health of patients suffering from psychotic disorder through a systematic literature review. The results obtained with different search terms were first utilised to explore different ways that had been related to the problem. These various lifestyle interventions were analysed and compared to the effectiveness in relation to resources and benefits. This thesis was initially based on studying the opportunities of information retrieval, as the subject is somewhat new. The study questions were defined as the general guidelines and as the work progressed, the purpose became more specific. When all the material was structured, the given data was analysed by comparing the inconsistencies and similarities as a whole. The amount of literature within the topic was limited, which was known already at an early stage. Therefore, it was clear, that the subject needed further research. According to the obtained data, it was not possible to reflect longterm impacts but studies with a maximum of one and a half years of follow up provided without exception positive results on the benefits of various lifestyle interventions. Moderation of the results was unfortunate. Only the lifestyle interventions with most significant resources could produce noticeable results in a patient’s physical health. The sample of the studied literature was in many cases narrow, so more extensive studies would be needed. In addition, more pragmatic research methods for lifestyle interventions would provide more valuable information for foundation of practical treatment.