Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystason arviointi - Case Helsingin seudun liikenne
Haavisto, Jere (2018)
Haavisto, Jere
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188858
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL) tueksi kokonaisarkkitehtuurityöhön, erityisesti sen kypsyystason arviointiin. Opinnäytetyön työstämisen aikana tehtyä kokonaisarkkitehtuurin kypsyystason arviointia tarkasteltiin ja vertailtiin aikai-sempaan arviointiin sekä pohdittiin arkkitehtuurityön jatkokehitystä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kokonaisarkkitehtuuria ja sen mittaamista sekä kehittämistä. Opinnäytetyössä tutustuttiin yleisesti kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiin ja tarkemmin HSL:n kannalta tärkeimpiin niistä, jotka ovat The Open Group Architecture Framework (TOGAF) ja julkisen hallinnon suositus (JHS) 179. Olennaisena osana tietoperustaa oli valtiovarainministeriön luoma kokonaisarkkitehtuurin kypsyystason arviointi, jonka tarkoitus ja sisältö esiteltiin. Teoria käsitteli kehittämistä ja kehittymistä, joten oli sopivaa tutkia kehitystä ja sen jatkamista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja tutkimusosuudessa vertailtiin kahta kypsyystasoarviointia sekä pohdittiin, kuinka nykytilaan oli päästy. Tavoitteena vertailussa oli oppia jo tehdystä ja hyödyntää opittua tulevassa.
Opinnäytetyössä tunnistettiin ne osa-alueet, joita kehittämällä HSL:n kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoa saadaan nostettua ja kehitystä jatkettua. Tekemällä kypsyystasoarvioinnin työn aikana myös vahvistettiin arkkitehtuurille mittari, ja siten opinnäytetyön tutkimusosuus on myös toistettavissa. Johtopäätöksissä pohditaan kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä ja syitä sen kehittämiselle sekä opinnäytetyöntekijän omaa kehittymistä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kokonaisarkkitehtuuria ja sen mittaamista sekä kehittämistä. Opinnäytetyössä tutustuttiin yleisesti kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiin ja tarkemmin HSL:n kannalta tärkeimpiin niistä, jotka ovat The Open Group Architecture Framework (TOGAF) ja julkisen hallinnon suositus (JHS) 179. Olennaisena osana tietoperustaa oli valtiovarainministeriön luoma kokonaisarkkitehtuurin kypsyystason arviointi, jonka tarkoitus ja sisältö esiteltiin. Teoria käsitteli kehittämistä ja kehittymistä, joten oli sopivaa tutkia kehitystä ja sen jatkamista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja tutkimusosuudessa vertailtiin kahta kypsyystasoarviointia sekä pohdittiin, kuinka nykytilaan oli päästy. Tavoitteena vertailussa oli oppia jo tehdystä ja hyödyntää opittua tulevassa.
Opinnäytetyössä tunnistettiin ne osa-alueet, joita kehittämällä HSL:n kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoa saadaan nostettua ja kehitystä jatkettua. Tekemällä kypsyystasoarvioinnin työn aikana myös vahvistettiin arkkitehtuurille mittari, ja siten opinnäytetyön tutkimusosuus on myös toistettavissa. Johtopäätöksissä pohditaan kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä ja syitä sen kehittämiselle sekä opinnäytetyöntekijän omaa kehittymistä.