Lisää virtaa asentajiin! : työhyvinvointia työntekijän hyvinvoinnin tekijöiden näkökulmasta
Kangasniemi, Jenna (2018)
Kangasniemi, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229621
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi viime vuosina, sillä hyvinvoiva henkilöstö on niin työnantajan, työntekijän kuin yhteiskunnankin etu. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja arvioida toimeksiantajayrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tila, jonka pohjalta luotiin kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kehitysehdotuksien avulla toimeksiantoyritys voi parantaa kilpailuetuaan työnantajamarkkinoilla.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on pienkonserni Nivecom Group, joka koostuu osakeyhtiöistä Nivecom, Tehomen ja Tehoplan. Nivecom Oy on konsernin sisäinen taloushallinnon yritys, Tehomen Oy on sähköurakointiin ja sähkö- ja hybridiautojen latausratkaisuihin erikoistunut yritys ja Tehoplan Oy on sähkötekniikkaan ja rakennusautomaatioon erikoistunut yritys. Kokonaisuuteen kuuluu myös osakkuusyhtiö Tehocom Oy, joka tarjoaa tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluita.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Tutkimus rajattiin käsittelemään työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmaa sekä tiettyä henkilöstön osaa, joka tässä tapauksessa oli asentajat. Konsernikokonaisuuden asentajat työskentelevät Tehomen ja Tehocom Oy:ssä. Tutkimuksessa arvioitiin henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa työntekijöiden itsensä johtamisen kautta, eli niiden tekijöiden, joihin työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kysely lähetettiin 32 yrityksen asentajalle, ja vastauksia saatiin 17 kappaletta. Vastausprosentti oli 53 prosenttia.
Tuloksista ilmeni muutamia kehitystä ja toimenpiteitä vaativia tekijöitä. Yhtenä selkeänä tekijänä nousi esille asentajien kokema väsymys, jota kokivat yli puolet vastaajista. Myös yrityksen tämänhetkinen työilmapiiri koettiin keskinkertaisena, ja parannusta työilmapiiriin viimeisen vuoden aikana olivat kokeneet vain toisen yrityksen vastaajat. Muita esille nousseita kehityskohteita olivat työn ruumiillinen rasittavuus, stressi, kuntoliikunta, työvälineet ja –laitteet, nukkuminen ja palautteen saaminen.
Kehittämisehdotuksissa haettiin ratkaisuja kaikkiin esille nousseisiin kehityskohteisiin. Konkreettisten kehitysehdotuksien lisäksi esitettiin jatkotutkimusaiheita, joilla on mahdollista tarkentaa tämän tutkimuksen tuloksia.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on pienkonserni Nivecom Group, joka koostuu osakeyhtiöistä Nivecom, Tehomen ja Tehoplan. Nivecom Oy on konsernin sisäinen taloushallinnon yritys, Tehomen Oy on sähköurakointiin ja sähkö- ja hybridiautojen latausratkaisuihin erikoistunut yritys ja Tehoplan Oy on sähkötekniikkaan ja rakennusautomaatioon erikoistunut yritys. Kokonaisuuteen kuuluu myös osakkuusyhtiö Tehocom Oy, joka tarjoaa tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluita.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Tutkimus rajattiin käsittelemään työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmaa sekä tiettyä henkilöstön osaa, joka tässä tapauksessa oli asentajat. Konsernikokonaisuuden asentajat työskentelevät Tehomen ja Tehocom Oy:ssä. Tutkimuksessa arvioitiin henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa työntekijöiden itsensä johtamisen kautta, eli niiden tekijöiden, joihin työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kysely lähetettiin 32 yrityksen asentajalle, ja vastauksia saatiin 17 kappaletta. Vastausprosentti oli 53 prosenttia.
Tuloksista ilmeni muutamia kehitystä ja toimenpiteitä vaativia tekijöitä. Yhtenä selkeänä tekijänä nousi esille asentajien kokema väsymys, jota kokivat yli puolet vastaajista. Myös yrityksen tämänhetkinen työilmapiiri koettiin keskinkertaisena, ja parannusta työilmapiiriin viimeisen vuoden aikana olivat kokeneet vain toisen yrityksen vastaajat. Muita esille nousseita kehityskohteita olivat työn ruumiillinen rasittavuus, stressi, kuntoliikunta, työvälineet ja –laitteet, nukkuminen ja palautteen saaminen.
Kehittämisehdotuksissa haettiin ratkaisuja kaikkiin esille nousseisiin kehityskohteisiin. Konkreettisten kehitysehdotuksien lisäksi esitettiin jatkotutkimusaiheita, joilla on mahdollista tarkentaa tämän tutkimuksen tuloksia.