Ilmastotavoitteita tukeva näkökulma energiatehokkaaseen asumiseen 2030
Velling, Elli (2018)
Velling, Elli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229451
Tiivistelmä
Ilmastotavoitteita tukeva näkökulma energiatehokkaaseen asumiseen 2030
Opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa näkökulma tulevaisuuden ilmastoviisaaseen asumiseen energiatehokkaalla asuntoalueella 2030. Opinnäytetyö liittyy ELLI-hankkeeseen, jossa Laurea oli mukana yhtenä hanketoimijana. Opinnäytetyön tekijä osallistui hankkeen työpajoihin ja keräsi sitä kautta myös näkemyksiä ja tietoa omaan opinnäytetyöhönsä toimimalla työpajassa pienryhmän fasilitaattorina. Tämä työ on itsenäinen eikä ole osa ELLI-hankkeen raportointia.
Työn päätavoitteena oli selvittää, mitä tulevaisuuden energiatehokas asuminen on, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, mitä se edellyttää asukkaalta ja minkälaiset ajurit auttavat asumisen valinnoissa kohti entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Työn yhtenä tarkoituksena oli pohtia sitä, miten asumisen valinnoilla pystytään vaikuttamaan hiilijalanjäljen pienentämiseen osana energiatehokkaan asumisen visiota.
Tietoperustan hankkiminen rajautui kestävän kehityksen käsitteeseen, kestävän kehityksen muutosajureihin, kestävän yhteiskunnan käsitteeseen sekä energiatehokkaan asumisen määritelmiin. Työ toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmistä tässä työssä tutustuttiin tarkemmin skenaariomenetelmään, Delfoi-menetelmään ja backcastingiin.
Näkökulma ilmastotavoitteita tukevaan energiatehokkaaseen asumiseen 2030 muodostettiin tutustumalla kirjalliseen tietoperustaan, osallistumalla kokemukselliseen työpajatyöskentelyyn monitoimijaisessa ELLI-hankkeessa ja Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumityöskentelyssä. Työn tärkein aineisto on osana opinnäytetyön toteutusta järjestämieni backcasting-työpajojen tulokset, jotka toivat tietoa ja tulevaisuuden näkökulmia eri-ikäisiltä osallistujilta. Nämä olen analysoinut ja liittänyt osaksi työn rajauksen yhteydessä rakentamaani ”näkökulmaa”.
Työn rajaus tehtiin kirjallisuuteen perustuvan tietoperustan sekä kokemusperäisen tiedonhankkimisen avulla. Aineistosynteesin avulla muodostui näkökulmia, joiden perusteella voidaan ennakoida niitä suuntaviivoja, joita tulevaisuuden energiatehokkaaseen asumiseen liittyy niin asujan kuin ympäröivän yhteiskunnankin suunnasta.
Asuminen määritettiin tässä työssä käsitteeksi, joka kattaa koko asumisen viitekehyksen, asunnon ja asumisen lisäksi arvioidaan ruokavalintojen, liikkumisen ja yleisen käyttäytymisen vaikutusta hiilineutraalisuuteen. Alkutilanteessa työ rajattiin koskettamaan tulevaisuuden energiatehokasta asumista taajamaympäristössä. Työssä ei oteta kantaa haja-asutusasumisen energiatehokkuuden valintoihin, vaikka työn loppupäätelmiä voidaan hyödyntää yleisemminkin myös osana omia kulutusvalintoja tai pohtia näkökulmia osana julkista päätöksentekoa ja siihen liittyvää ennakointia seurausvaikutuksista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa näkökulma tulevaisuuden ilmastoviisaaseen asumiseen energiatehokkaalla asuntoalueella 2030. Opinnäytetyö liittyy ELLI-hankkeeseen, jossa Laurea oli mukana yhtenä hanketoimijana. Opinnäytetyön tekijä osallistui hankkeen työpajoihin ja keräsi sitä kautta myös näkemyksiä ja tietoa omaan opinnäytetyöhönsä toimimalla työpajassa pienryhmän fasilitaattorina. Tämä työ on itsenäinen eikä ole osa ELLI-hankkeen raportointia.
Työn päätavoitteena oli selvittää, mitä tulevaisuuden energiatehokas asuminen on, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, mitä se edellyttää asukkaalta ja minkälaiset ajurit auttavat asumisen valinnoissa kohti entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Työn yhtenä tarkoituksena oli pohtia sitä, miten asumisen valinnoilla pystytään vaikuttamaan hiilijalanjäljen pienentämiseen osana energiatehokkaan asumisen visiota.
Tietoperustan hankkiminen rajautui kestävän kehityksen käsitteeseen, kestävän kehityksen muutosajureihin, kestävän yhteiskunnan käsitteeseen sekä energiatehokkaan asumisen määritelmiin. Työ toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmistä tässä työssä tutustuttiin tarkemmin skenaariomenetelmään, Delfoi-menetelmään ja backcastingiin.
Näkökulma ilmastotavoitteita tukevaan energiatehokkaaseen asumiseen 2030 muodostettiin tutustumalla kirjalliseen tietoperustaan, osallistumalla kokemukselliseen työpajatyöskentelyyn monitoimijaisessa ELLI-hankkeessa ja Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumityöskentelyssä. Työn tärkein aineisto on osana opinnäytetyön toteutusta järjestämieni backcasting-työpajojen tulokset, jotka toivat tietoa ja tulevaisuuden näkökulmia eri-ikäisiltä osallistujilta. Nämä olen analysoinut ja liittänyt osaksi työn rajauksen yhteydessä rakentamaani ”näkökulmaa”.
Työn rajaus tehtiin kirjallisuuteen perustuvan tietoperustan sekä kokemusperäisen tiedonhankkimisen avulla. Aineistosynteesin avulla muodostui näkökulmia, joiden perusteella voidaan ennakoida niitä suuntaviivoja, joita tulevaisuuden energiatehokkaaseen asumiseen liittyy niin asujan kuin ympäröivän yhteiskunnankin suunnasta.
Asuminen määritettiin tässä työssä käsitteeksi, joka kattaa koko asumisen viitekehyksen, asunnon ja asumisen lisäksi arvioidaan ruokavalintojen, liikkumisen ja yleisen käyttäytymisen vaikutusta hiilineutraalisuuteen. Alkutilanteessa työ rajattiin koskettamaan tulevaisuuden energiatehokasta asumista taajamaympäristössä. Työssä ei oteta kantaa haja-asutusasumisen energiatehokkuuden valintoihin, vaikka työn loppupäätelmiä voidaan hyödyntää yleisemminkin myös osana omia kulutusvalintoja tai pohtia näkökulmia osana julkista päätöksentekoa ja siihen liittyvää ennakointia seurausvaikutuksista.