Mikä motivoi perhettä laitosperhekuntoutustyöskentelyyn
Kupari, Minna (2018)
Kupari, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239709
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on asiakaslähtöinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on tuottaa perhekuntoutuslaitokseen työskentelymenetelmiä uusien perheiden vastaanottamiseen. Tässä opinnäytetyössä asiakasperheiden omat mielipiteet on haluttu nostaa vahvasti esille. Opinnäytetyön konkreettinen toimintaympäristö on etelä-suomalaisen yrityksen perhekuntoutuslaitos.
Työskentelymenetelmien kehittämistä varten on haastateltu asiakasperheitä ja haettu vastausta siihen, mikä motivoi asiakasperhettä muuttamaan kotoa ja ottamaan laitosperhekuntoutuspaikan vastaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja kuinka asiakasperheet, joille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä laitosperhekuntoutukseen, motivoituvat työskentelyyn ja mitä tukea he tarvitsisivat siirtymävaiheessa. Opinnäytetyössä on selvitetty asiakasperheiden lisäksi perhekuntoutuslaitoksen työntekijöiden näkemyksiä perheiden motivoitumisvaiheesta ja työskentelyn käynnistymisestä sekä verrattu sitä, kuinka asiakkaiden ja työtekijöiden näkemykset eroavat tai ovat yhteneväiset. Tärkeänä seikkana opinnäytetyössä on tuoda esille lasten omakohtaisia kokemuksia perhekuntoutuksen alkuvaiheesta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena toimintatutkimuksellisella otteella. Kehittämisprosessiin tarvittava tiedonkeruu asiakkailta suoritettiin narratiivisten haastatteluiden kautta, jolloin haastateltavilla oli mahdollisuus avata omia näkemyksiään vapaamuotoisesti. Työntekijöiden haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen kautta. Aineisto luokiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella.
Haastatteluissa nousi esille, että riittävä ennakkotieto perhekuntouksen sisällöstä ja rakenteesta sekä asiakkaan empaattinen ja arvostava sekä kiireetön kohtaaminen motivoi perheitä sitoutumaan perhekuntoutustyöskentelyyn. Myös perheenjäsenten ymmärrys lähtötilanteesta, omista voimavaroista sekä perheen haasteista vaikutti suoraan motivaation syntymiseen. Lapsen näkökulman korostaminen perhekuntoutuksen muutto- ja sopeutumisvaiheessa sekä lapsen kanssa työskentely vaikuttaa vaativan enemmän täsmentämistä ja konkreettisten menetelmien löytämistä.
Työskentelymenetelmien kehittämistä varten on haastateltu asiakasperheitä ja haettu vastausta siihen, mikä motivoi asiakasperhettä muuttamaan kotoa ja ottamaan laitosperhekuntoutuspaikan vastaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja kuinka asiakasperheet, joille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä laitosperhekuntoutukseen, motivoituvat työskentelyyn ja mitä tukea he tarvitsisivat siirtymävaiheessa. Opinnäytetyössä on selvitetty asiakasperheiden lisäksi perhekuntoutuslaitoksen työntekijöiden näkemyksiä perheiden motivoitumisvaiheesta ja työskentelyn käynnistymisestä sekä verrattu sitä, kuinka asiakkaiden ja työtekijöiden näkemykset eroavat tai ovat yhteneväiset. Tärkeänä seikkana opinnäytetyössä on tuoda esille lasten omakohtaisia kokemuksia perhekuntoutuksen alkuvaiheesta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena toimintatutkimuksellisella otteella. Kehittämisprosessiin tarvittava tiedonkeruu asiakkailta suoritettiin narratiivisten haastatteluiden kautta, jolloin haastateltavilla oli mahdollisuus avata omia näkemyksiään vapaamuotoisesti. Työntekijöiden haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen kautta. Aineisto luokiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella.
Haastatteluissa nousi esille, että riittävä ennakkotieto perhekuntouksen sisällöstä ja rakenteesta sekä asiakkaan empaattinen ja arvostava sekä kiireetön kohtaaminen motivoi perheitä sitoutumaan perhekuntoutustyöskentelyyn. Myös perheenjäsenten ymmärrys lähtötilanteesta, omista voimavaroista sekä perheen haasteista vaikutti suoraan motivaation syntymiseen. Lapsen näkökulman korostaminen perhekuntoutuksen muutto- ja sopeutumisvaiheessa sekä lapsen kanssa työskentely vaikuttaa vaativan enemmän täsmentämistä ja konkreettisten menetelmien löytämistä.