Osallisuus- ja vuorovaikutustyön haasteet ja mahdollisuudet julkisorganisaation näkökulmasta. Esimerkkinä WeLive -hanke
Grandell-Niemi, Maija (2018)
Grandell-Niemi, Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239739
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana WeLive projektia (A neW concept of pubLic administration based on citizen co-created mobile urban services), jonka tavoitteena on parantaa kaupunkien tarjoamia palveluita luomalla avoimempi malli suunnitella, tuottaa ja jakaa julkisia palveluja. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa julkisen sektorin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kehittämistyöhön. Tähän tavoitteeseen oli tarkoitus päästä kartoittamalla sitä, miten kaupunkilaisia osallistetaan ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia kaupunkinäkökulmasta osallistamisessa on.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, ja tutkimustyön tapaukset olivat Helsingin ja Vantaan kaupungin osallistaminen ja osallistamismallit- ja tavat. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysia,
CoCo Kosmos-suunnittelupeliä, havainnointia
suunnittelupeli-session aikana) sekä puolistrukturoitua haastattelua.
Nykytilaa ja tehdyn tutkimuksen tuloksia peilattiin
Saad-Sulosen esittämään osallistamisen nelitasoiseen luokitteluun (Osallistumisen tyypit ja näiden ominaispiirteet). Kehittämishankkeen tuloksena syntyi, tietoperustan, pelisessioiden sekä haastattelujen pohjalta kehittämisehdotuksia osallistamisessa haasteina koettuihin asioihin.
Jo päättyneen WeLive-hankkeen lisäksi, tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään Laurean muissa julkisen sektorin yhteiskehittämisen hankkeissa, kuten Fiksu Kalasatama co-designing wellbeing ja CoHeWe, joiden tavoitteena on kehittää julkisen sektorin yhteiskehittämisen prosessimallia ja arviointikriteerejä. Yleislaatuisen luonteensa takia, tulokset sekä myös kehittämisehdotukset ovat siirrettävissä ja hyödynnettävissä muissakin kaupungeissa, niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Juuri yleislaatuisen luonteensa takia opinnäytetyön tekijä näkee, että tuloksia ja kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää myös liike-elämässä toteutettavissa yhteiskehittämisen projekteissa.
Tämän kehittämistyön jatkotutkimusaiheina voisi olla erimerkiksi osallisuuden onnistumista mittaavien mittaristojen kehittäminen, viestinnän/kommunikaation kehittäminen osallisuus-työssä ja sen tutkiminen mitä työkaluja ja menetelmiä osallisuustyössä tulisi hyödyntää, miksi ja miten.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, ja tutkimustyön tapaukset olivat Helsingin ja Vantaan kaupungin osallistaminen ja osallistamismallit- ja tavat. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysia,
CoCo Kosmos-suunnittelupeliä, havainnointia
suunnittelupeli-session aikana) sekä puolistrukturoitua haastattelua.
Nykytilaa ja tehdyn tutkimuksen tuloksia peilattiin
Saad-Sulosen esittämään osallistamisen nelitasoiseen luokitteluun (Osallistumisen tyypit ja näiden ominaispiirteet). Kehittämishankkeen tuloksena syntyi, tietoperustan, pelisessioiden sekä haastattelujen pohjalta kehittämisehdotuksia osallistamisessa haasteina koettuihin asioihin.
Jo päättyneen WeLive-hankkeen lisäksi, tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään Laurean muissa julkisen sektorin yhteiskehittämisen hankkeissa, kuten Fiksu Kalasatama co-designing wellbeing ja CoHeWe, joiden tavoitteena on kehittää julkisen sektorin yhteiskehittämisen prosessimallia ja arviointikriteerejä. Yleislaatuisen luonteensa takia, tulokset sekä myös kehittämisehdotukset ovat siirrettävissä ja hyödynnettävissä muissakin kaupungeissa, niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Juuri yleislaatuisen luonteensa takia opinnäytetyön tekijä näkee, että tuloksia ja kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää myös liike-elämässä toteutettavissa yhteiskehittämisen projekteissa.
Tämän kehittämistyön jatkotutkimusaiheina voisi olla erimerkiksi osallisuuden onnistumista mittaavien mittaristojen kehittäminen, viestinnän/kommunikaation kehittäminen osallisuus-työssä ja sen tutkiminen mitä työkaluja ja menetelmiä osallisuustyössä tulisi hyödyntää, miksi ja miten.