Let’s Speak Music! : Pathways from the European Music Portfolio – A Creative Way into Languages (2009-2012) to Finnish early childhood education.

Abstract

The present study aims at promoting the use of music in early childhood education. It focuses on integrating music with language learning and supporting the second language acquisition through the means of music. The sample includes kindergarten teachers and other early childhood education professionals from Small Folks and Hyvinkää day-care centres. The authors have conducted three pilot interviews with experts to investigate the topic. Moreover, a questionnaire was sent to the participants to explore their attitudes and previous experiences about music teaching. Based on the data, a creative programme “Let’s Speak Music!” was designed including a webpage for kindergarten teachers’ use, material package for the town of Hyvinkää and three continuing professional development (CPD) workshops for the teachers. One month after the workshops, the participants provided their feedback in the form of an e-questionnaire.

The results from e-questionnaire before trainings suggested that the participants were aware of the importance of music education for child development before the training. The majority of the respondents didn’t have any musical skills and considered themselves as non-musical. Also, their musical activities were mostly limited to singing, dancing, and listening to music. The feedback results indicated that the training has improved the participants’ knowledge about music and language learning and supported their attitudes and readiness to engage in musical activities. According to the feedback, the participants gained a much better understanding, than before the workshops, about the purpose of music education and pedagogical know-how. They also reported having applied different activities from the programme in their practice.

From this study, it can be concluded that music is an important tool in early childhood education which is intrigued by the personnel. However, it remains difficult to implement music in every-day practice due to the challenging factors and people believes that they are not musical enough. Nevertheless, with adequate information, widening knowledge on musical methods, and participating in concrete workshops for more practice, musical activities in early childhood education can become more commonly used, especially in supporting language learning.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut edistää musiikin käyttöä varhaiskasvatuksessa. Keskeisimmät näkökulmat työssä ovat olleet musiikin yhdistäminen kielen oppimiseen sekä toisen kielen sisäistämisen tukeminen musiikin keinoin. Tutkimusotos sisältää niin lastentarhanopettajia kuin muita varhaiskasvatuksen työntekijöitä Small Folks-päiväkodista ja Hyvinkään kaupungin päiväkodeista. Kirjoittajat ovat tehneet prosessin alussa kolme alkuhaastattelua aihealueen ammattilaisilta lisätiedon keräämiseksi. Tutkimuksen ensimmäinen kysely lähetettiin sähköisesti kohderyhmälle selvittääkseen heidän asenteitaan ja aikaisempia kokemuksiaan musiikin käyttöön liittyen. Kerätyn tiedon pohjalta kirjoittajat kokosivat luovan Sano se musiikilla! – kokonaisuuden, joka sisältää nettisivut ammatilliseen käyttöön, materiaalipaketin Hyvinkään kaupungille, sekä kolme koulutuskertaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Noin kuukausi koulutusten jälkeen osallistujille lähetettiin sähköinen palautekysely.

Kokonaisuudessaan tuloksista pystyi päättelemään, että osallistujilla oli tietoa jo ennen koulutuksia musiikin tärkeydestä lasten kehityksen kannalta. Suurimmalla osalla vastanneista ei vastausten mukaan ollut musiikillisia kykyjä ja moni ei pitänyt itseään musikaalisena. Myös kyselyyn vastanneiden musiikin käyttö työssä painottui enemmän laulamiseen, tanssimiseen ja musiikin kuulteluun. Palautekyselyn perusteella osallistujien tiedot musiikin ja kielen oppimiseen liittyvistä tekijöistä paranivat tilanteesta ennen koulutuksia. Tuloksista näkyi myös musiikin käyttöä tukeva ja kannustava anti koulutuksista. Palautteen mukaan osallistujien tieto ja osaaminen lisääntyivät, sekä he olivat lisänneet koulutusten toimintoja käytäntöön.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta musiikin kiinnostavan varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, mutta sen haasteellisuuden ja ihmisten asenteiden, etteivät olisi tarpeeksi musikaalisia, musiikin käyttö arjessa voi jäädä vähäiseksi. Mutta riittävällä informaatiolla, musiikillisten tekijöiden laajemmalla tiedostamisella sekä konkreettisilla koulutuksilla voidaan vaikuttaa musiikin käytön lisäämiseen.