Esteiden poistaja-mahdollisuuksien antaja : Kasvattaja lapsen osallisuuden mahdollistajana

Abstract

Tämän kehittämishankeen idea nousi omasta ammatillisesta kiinnostuksesta esiopetusikäisten lasten osallisuuden toteutumista kohtaan sekä työelämän edustajan tarpeesta selvittää, kuinka yksi seitsemästä varhaiskasvatuksen palvelulupauksesta todentui kasvattajien työskentelyssä. Kehittämishankkeessa tarkasteltiin esiopetusryhmissä tapahtuvaa lapsen osallisuuden toteutumista kasvattajan toiminnan näkökulmasta katsoen. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää osallistavan toimintakulttuurin jalkautumista esiopetusarjen pedagogiikkaan. Tavoitteena oli luoda lasten osallisuuden toteuttamista tukeva toimintaohjeistus esiopetusryhmissä työskentelevien kasvattajien käyttöön. Hanke toteutui laadullisena tutkimuksena, jossa oli toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Kohdeorganisaationa toimi Kanta-Hämeessä sijaitsevan kaupungin koko esiopetus- ja varhaiserityiskasvatuksen henkilöstö. Aineistoa kerättiin osallistavalla ja yhteistoiminnallisella Learning cafe -menetelmällä ja aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Tuloksista voitiin päätellä, että kasvattajat olivat merkittävässä asemassa lasten osallisuuden toteuttamisessa ja sen toteutumisessa. Kasvattajien asenne, monen tasoiset vuorovaikutussuhteet ja läsnäolo nousivat vahvasti esille osallisuuden toteutumista mahdollistavina ja estävinä seikkoina. Saatuihin tuloksiin ja taustateoriana käytettyyn Shierin (2001) osallisuuden tasomalliin pohjautuen luotiin lasten osallisuuden toteutumista tukeva toimintaohjeistus. Ohjeistuksen tavoitteena oli kehittää esiopetusikäisten lasten osallisuuden toteutumisen suunnittelua, sen toteutusta ja arviointia paneutumalla kasvattajien valmiuksiin, voimavaroihin ja toimintatapoihin.

Idea for this development project resulted from personal occupational interest on, how pre-primary aged children are able to participate in their education, but also from employers need to find out how the educators work helped actualize one of the seven public service pledges. Within this development project it was examined how the action taken by educators help pre-primary groups of children to participate in their education. The purpose of this development project was to advance the kind of pedagogical culture in which partaking is encouraged within the daily routines of the pre-primary education. The aim of the project was to create guidelines for pre-primary educators. Intention was that by following these instructions educators would able to support the children’s ability to partake in their education. The development project was implemented as a qualitative research focusing on action research. The target organization was the entire pre-primary education and early special childhood education staff of a city located in Tavastia Proper. The data was gathered by Learning café -method, which emphasizes participating and cooperating. The analysis of the material was done by the content analysis. The results from this research suggest that the educators have an important role in the implementation of children’s involvement. The educator’s attitudes, interactive relations, and presence were found to be essential factors in enabling or disabling participating. The results and Shierʼs (2001) five-level model of participation used as a background theory were then used in creating guidelines, which supported children’s possibilities to participate. The aim of the guidelines was to develop the planning, implementing, and assessment of means used improving the primary-aged children’s chances to participate. This was done by investigating educator’s skills, resources, and procedures.