Hoitajien kokemuksia muistisairaiden ennakoivista hoivatoiveista arjen hoivatyön tukena

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata miten hoitajat käyttävät ennakoivaa tietoa arjen hoivatyön apuna. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten ennakoivat tahdonilmaisut tukevat muistisairaan käytännön hoivatyötä. Hoitotahdon ja hoivatoiveiden kirjaaminen muodostaa työkalun, joka antaa hoitajille yksilöllistä tietoa muistisairaan henkilön oikeanlaisesta kohtaamisesta. Opinnäytetyö rajautuu kotihoivassa ja hoivakodissa työskentelevien hoitajien kokemuksiin. Teoriatausta perustuu muistisairauksien hoitoon, muistisairaan kohtaamiseen ja ennakoiviin tahdonilmauksiin.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruussa käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytteessä haastateltiin neljää hoitajaa. Aineiston analysointimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Selvityksen tuloksissa tuli ilmi, että asiakkaan itse kirjoittamat ennakoivat hoivatoiveet ja elämänkaarelliset tiedot ovat erittäin harvinaisia. Hoitajat toivoisivat enemmän tietoa hyvän arjen toiveista ja muistisairaan elämänhistoriasta. Hoitajat kokivat, että tiedoista olisi apua hoivatyössä, tiedot mahdollistaisivat entistä yksilöllisempää hoivaa. Hoitotahto oli asiakkaille tuttu ja sitä esiintyi useilla asiakkailla. Tutkimus osoitti, että hoitotahtoon liittyvät kohdat eivät usein kosketa kotihoidon työntekijöitä, hoitotahto koskee enemmän elämänloppuvaiheita ja sairaalahoitoa.

The purpose of this thesis is to describe how carers use advance care planning as a part of their everyday jobs.The objective was to find out how advance expression of wishes can support the practical elements of care for patients diagnosed with dementia. The recording of an individual's wishes and preferences can become a valuable support tool for their entire care journey. This thesis covers the experiences of care professionals working with patients at home and within nursing home settings. The theoretical part of this study was based on dementia care, human encounters and advance expression of wishes.

The thesis was based on qualitative research conducted via in depth interviews with four care professionals. The research method was based on content analysis. The research findings make it clear that advance care plans and background information recorded by the patients themselves are very rare. The care professionals would like to have access to practical information about patients' preferences and priorities related to their care and background information about their lives. This information would be beneficial for the carers to enable them to provide more personalised care for their patients. Anticipatory care planning is a familiar concept for the carers and exists for many of their patients but is usually focused on the end of life and palliative care and does not impact home carers.

This research was supported by Toimiva Koti Limited who are using the information to help support the development of a new software application. The purpose of the application will be to support information capture and recording of advance care plans.