Kokemuksia perehdyttämisestä kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää kokemuksia kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä kokeillusta perehdyttämisen tarkistuslistasta ja sitä kautta selvittää miten perehdyttämisen tarkistuslistaa tulisi muokata yksilöllisemmäksi vastaamaan asumispalveluyksikön tarpeita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten perehdyttämistä voisi yleisesti asumispalveluyksikössä kehittää. Perehdyttämisen tarkistuslistan olisi tarkoitus olla apuna ja työvälineenä perehdytettäessä uusia työntekijöitä ja sijaisia. Tarkoitus on, että perehdyttämisen tarkistuslistasta hyötyy perehdyttäjä sekä perehdytettävä.

Opinnäytetyön raportissani käyn läpi yleisellä tasolla asumispalveluja, työntekijän roolia kehitysvammaistyössä sekä pureudun perehdyttämisen teoriaan perehdytettävän sekä perehtyjän näkökulmasta. Opinnäytetyön painopiste on perehdyttämisessä, mutta koska opinnäytetyön konkreettinen ympäristö on kehitysvammaisten aikuisten asumispalvelussa, halusin lähestyä asumispalveluita ja työntekijän roolia inhimillisestä ja käytännöllisestä näkökulmasta.

Tutkimuksellisen osuuden toteutin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut tein yksilöhaastatteluina loka-joulukuun 2017 aikana. Haastatteluihin osallistui viisi asumispalveluyksikön työntekijää. Työntekijät olivat työskennelleet yksikössä eri mittaisia aikoja. Kokemuksia ja näkemyksiä sain haastatteluiden kautta perehdyttäjän sekä perehdytettävän näkökulmasta. Haastatteluista litteroitua aineistoa analysoin sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkielmassa selvisi, ettei perehdyttämisen tarkistuslista ollut toiminut toivotulla tavalla. Perehdyttämisen tarkistuslistan olivat saaneet vain osa uusista työntekijöistä. Suurimpana heikkoutena koettiin, ettei perehdytettäville ollut nimetty tiettyä perehdyttäjää. Nimetty perehdyttäjä huolehtii, että perehdytettävä käy kaikki tarkistuslistan kohdat läpi aikatavoitteessa sekä ohjaa perehdytettävän oikeiden ihmisten luokse tarpeen mukaan

The aim of this thesis was to find out how the check list for job orientation at a service housing unit is experienced and how it should be further developed to meet the individual needs of this particular service housing unit. In addition, the aim was to examine how the job orientation process at service housing unit could be developed in general. The check list for job orientation is intended to help and to be used as a tool for new employees and substitutes. The check list should benefit both the person participating in the job orientation and the person conducting the job orientation.

In this thesis the topics of service housing and the role of the employee in the work with disabled people are briefly covered. The theory of job orientation is addressed from the both sides of job orientation – the person participating and the person conducting the job orientation. Even thought the focus is in job orientation, I wanted to approach the topic with a human and practical poin of view, since the job orientation takes place in service housing unit for adult disabled people.

The research method to obtain the results was semi-structured interviews. The interviews were carried out during October and December 2017. Five employees from the service housing unit were interviewed and they represented the both parties of the job orientation. The interviews were transcribed and analysed with content analysis.

The results of this thesis indicate that the check list of job orientation is not serving the purpose as expected. Only some of the new employees had been introduced to the check list. The results showed that the lackof a designated job orientation conductor was a major weakness. The role of a designated job orientation conductor is to make sure that the check list is thoroughly reviewed.