Vaikuta ja voi hyvin hoitotyössä kehittämishanke : Osaprojekti 2: Tulokset
Rosenlöf, Hanna (2010)
Rosenlöf, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa ”Vaikuta ja voi hyvin hoitotyössä” kehittämishanketta, joka toteutettiin Peijaksen sairaalassa vuosina 2008–2009. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on ottanut työaika-autonomian kehittämisen yhdeksi työhyvinvoinnin painopisteeksi vuosille 2007–2009. Hankkeen tarkoituksena on kehittää hoitohenkilökunnan autonomiaa työaikajärjestelyissä. Hankkeen kohderyhmä koostuu HUS:n operatiivisen tulosyksikön hoitohenkilökunnasta ja hoitotyön esimiehistä Peijaksen sairaalassa vuodeosastoilla K1, K2, K3, K4, anestesia- ja leikkausosastolla ja päiväkirurgian osastolla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on Peijaksen sairaalan kirurgisten vuodeosastojen K1, K2 ja K4 hoitohenkilökunnan työaika-autonomiaa koskevien tarpeiden ja kokemusten analysointi aikaisemmin kerätyn aineiston perusteella. Työaika-autonomialla tarkoitetaan työyhteisön ja työntekijöiden itsemääräämisoikeutta työvuorosuunnittelussa. Aineisto kerättiin toisen pro-jektiryhmän toimesta keväällä 2009 hankkeen osaprojektissa 1. Aineisto on kerätty kvantitatiivisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimustulokset on analysoitu SPSS -ohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan henkilökunta koki mahdollisuuden osallistua hoitotyön organisoinnin kehittämiseen suhteellisen hyväksi. Henkilökunnan kokemia tarpeita työaika-autonomiaa kehitettäessä oli esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin ja työaikoihin. Henkilökunnan kokemuksien mukaan yhteisesti laaditut sopimukset ovat toteutuneet hyvin ja henkilökunnalla on hyvät yhteistyövalmiudet työaika-autonomian kehittämiseen.
Henkilökunta koki tiedonsaannin toteutuneen siten, että yli puolet kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä koki saavansa tietoja työtä koskevista muutoksista vähän ennen muutosta. Lähes kaikki työntekijät kokivat saavansa tiedon osastoa koskevista muutoksista lähimmältä esimieheltään. Lisäksi työntekijät kokivat saavansa tietoa myös palavereista ja kokouksista, yleisistä keskusteluista sekä sähköpostitse. Esimieheltä saatu tuki työvuorojen suunnittelussa on onnistunut hyvin.
Osastolla K2 kaikki mielipiteensä ilmaisseet työntekijät suhtautuivat myönteisesti työaika-autonomiaan siirtymiseen. Osastolla K1 puolet mielipiteensä ilmaisseista työntekijöistä ja osastolla K4 yli puolet mielipiteensä ilmaisseista työntekijöistä olivat joko jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä halukkuudesta siirtyä työaika-autonomiaan. Halukkuutta työaika-autonomiakoulutukseen ilmeni kaikilla osastoilla.
Kehittämisehdotuksina on lisätä tulevaisuudessa henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja osaston päätöksentekoon. Huomiota kannattaa kiinnittää myös työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamiseen, työn fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyyn, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työaika-autonomiaan liittyvään koulutukseen ja tiedon jakamiseen. Kyselylomakkeen kehittämisehdotuksena on neliportaisen Liekert-asteikon käyttäminen viisiportaisen asteikon sijaan ja muuttujien skaalojen yhtenäistäminen aineiston analysoinnin helpottamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on Peijaksen sairaalan kirurgisten vuodeosastojen K1, K2 ja K4 hoitohenkilökunnan työaika-autonomiaa koskevien tarpeiden ja kokemusten analysointi aikaisemmin kerätyn aineiston perusteella. Työaika-autonomialla tarkoitetaan työyhteisön ja työntekijöiden itsemääräämisoikeutta työvuorosuunnittelussa. Aineisto kerättiin toisen pro-jektiryhmän toimesta keväällä 2009 hankkeen osaprojektissa 1. Aineisto on kerätty kvantitatiivisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimustulokset on analysoitu SPSS -ohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan henkilökunta koki mahdollisuuden osallistua hoitotyön organisoinnin kehittämiseen suhteellisen hyväksi. Henkilökunnan kokemia tarpeita työaika-autonomiaa kehitettäessä oli esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin ja työaikoihin. Henkilökunnan kokemuksien mukaan yhteisesti laaditut sopimukset ovat toteutuneet hyvin ja henkilökunnalla on hyvät yhteistyövalmiudet työaika-autonomian kehittämiseen.
Henkilökunta koki tiedonsaannin toteutuneen siten, että yli puolet kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä koki saavansa tietoja työtä koskevista muutoksista vähän ennen muutosta. Lähes kaikki työntekijät kokivat saavansa tiedon osastoa koskevista muutoksista lähimmältä esimieheltään. Lisäksi työntekijät kokivat saavansa tietoa myös palavereista ja kokouksista, yleisistä keskusteluista sekä sähköpostitse. Esimieheltä saatu tuki työvuorojen suunnittelussa on onnistunut hyvin.
Osastolla K2 kaikki mielipiteensä ilmaisseet työntekijät suhtautuivat myönteisesti työaika-autonomiaan siirtymiseen. Osastolla K1 puolet mielipiteensä ilmaisseista työntekijöistä ja osastolla K4 yli puolet mielipiteensä ilmaisseista työntekijöistä olivat joko jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä halukkuudesta siirtyä työaika-autonomiaan. Halukkuutta työaika-autonomiakoulutukseen ilmeni kaikilla osastoilla.
Kehittämisehdotuksina on lisätä tulevaisuudessa henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja osaston päätöksentekoon. Huomiota kannattaa kiinnittää myös työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamiseen, työn fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyyn, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työaika-autonomiaan liittyvään koulutukseen ja tiedon jakamiseen. Kyselylomakkeen kehittämisehdotuksena on neliportaisen Liekert-asteikon käyttäminen viisiportaisen asteikon sijaan ja muuttujien skaalojen yhtenäistäminen aineiston analysoinnin helpottamiseksi.