Kriminaalihuollon tukisäätiön asumisvalmennusyksikössä keskeyttäneiden asiakkaiden tilastollinen kartoittaminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Kriminaalihuollon tukisäätiön tukiasumispalveluiden asumisvalmennusyksikössä keskeyttävistä asiakkaista. Tavoitteena oli opinnäytetyön avulla löytää keskeyttäneiden asiakkaiden hakemuksista yhteisiä staattisia tekijöitä ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tukiasumispalveluiden hakuprosessia sekä asukasvalintaa kehittäessä. Opinnäytetyö oli työelämän tilaus.

Teoreettiseen viitekehykseen valikoitui aiheita, jotka nousivat esiin tukiasumispalvelun palvelun sisällöstä sekä opinnäytetyön tavoitteista. Työn teoreettinen osuus käsitteli desistanssia, asumissosiaalista työtä sekä RNR mallia ja sen rinnalle nousutta Good Lives Model kuntoutusteoriaa, jolla on merkittävä rooli tukiasumispalveluiden työn sisällössä. Opinnäytetyö oli toteutettu tilastollisena tutkimuksena, sillä sen avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Aineisto kerättiin tukiasumispalveluiden asiakastietojärjestelmästä ja sen analysoinnissa oli käytetty apuna SPSS -tilasto-ohjelmaa.

Tulokset osoittavat, että asumisen keskeyttäneillä asiakkailla on yhteisiä staattisia tekijöitä, mutta mitään tilastollisesti merkittävää tulosta ei tutkimuksen avulla saatu. Vankilasta vapautuvalla on ulkoisia sekä sisäisiä elämänhallinnan puutteita. Oma motivaatio muutoksen työstämiseen sitoutumisessa on ensisijainen muutosprosessissa. Tutkimuksen johtopäätöksissä oli hyödynnetty aiempia tutkimuksia. Kehittämisehdotuksena esitettiin tukiasumispalveluiden toiminnan lisäämistä muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla sekä asukasvalintaan liittyvien käytäntöjen selkeyttämistä.

The purpose of this bachelor’s thesis was to conduct research for the Finnish Probation Foundation (Kriminaalihuollon tukisäätiö) on the clients who interrupt their rehabilitation in their housing unit. The aim of this thesis was to concrete factors in the applicants’ applications, which may have had an impact in the interruption of their rehabilitation in the Finnish Probation foundation’s housing unit. The aim was to provide information that could be exploited for developing the application process and to make the resident selection more explicit.

The theoretical framework selected based on the content of services within the Finnish Probation Foundation’s housing unit and the aims of this thesis. The theoretical part of this thesis discusses desistance, social housing work, the risk-need-responsivity model and the Good Lives rehabilitation model, which all have a significant role in the daily work in the housing unit. The thesis was conducted as a statistical study, because it was the best way to answer the research questions. The material was collected from the client information database and the SPSS statistics program was used for analysis.

The results showed that those clients who interrupted their rehabilitation did have common static factors in their history, however no statistical significance was found. The ex-prisoner has the external and internal shortcomings of life management. A priority in the process of change is their own motivation and desire bind to in change. Previous research was used to draw the final conclusions. The development proposals were to increase rehabilitative activity in the housing units and co-operate with the Criminal Sanctions Agency and other actors, who provide training and rehabilitation work for the ex-offenders. This research also highlighted a few suggestions on how to clarify the practices related to resident choice.