Käyttäjätutkimuksen menetelmien kehittäminen kahden tutkimushankkeen pohjalta
Sipiläinen, Petteri (2010)
Sipiläinen, Petteri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110082
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on käyttäjätutkimuksen menetelmien kehittäminen. Käyttäjä-tutkimus on osa käyttäjäkeskeistä tuote- ja palvelukehitystä. Käyttäjäkeskeisen tuote- ja pal-velukehityksen tarkoituksena on tuottaa käyttäjien tarpeita ja toiveita vastaavia tuotteita ja palveluita. Työn teoriapohjana on käytetty käyttäjäkeskeisen tuote- ja palvelukehityksen sekä käyttäjätutkimuksen yleistä teoriaa.
Käyttäjätiedon keräämiseen on useita menetelmiä. Tässä opinnäytetyössä keskitytään erityisesti kahdessa tutkimushankkeessa, Get a Life- sekä AR-hankkeissa, käytettyihin menetelmiin. Tutkimushankkeissa käyttäjätiedon keräämiseen käytettiin havainnointia ja fokusryhmätoimintaa. Tutkimusmenetelmien kehittämisen lisäksi opinnäytetyössä pohditaan myös kilpailevien tuotteiden ja palveluiden analysointia, analyysin vahvuuksia sekä sijoittumista tuote- ja palvelukehityksenpro-sessiin.
Menetelmäkehityksen tueksi opinnäytetyössä esitellään kehitysehdotuksia ja –kohteita, joihin panostamalla käyttäjätutkimuksista pystytään keräämään entistä hyödyllisempiä tietoja käyttäjien toiminnasta, tarpeista ja toiveista. Osa kehitysehdotuksista keskittyy yleisesti käyttäjätutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen, ja osa on tarkemmin sidottu tiettyihin tutkimusmenetelmiin.
Ottamalla käyttäjätutkimuksen menetelmät osaksi iteratiivista tuote- ja palvelukehitystä pystytään tuotetta tai palvelua jalostamaan ja kehittämään tehokkaasti aina ideointivaiheesta julkaisunjälkeisiin vaiheisiin asti. Hyödyntämällä eri tutkimusmenetelmiä eri tuote- tai palvelukehityksen vaiheissa saadaan kattava näkemys käyttäjien tarpeista ja toiveista. Käyt-täjätutkimukset ovat lähes poikkeuksetta laadullisia tutkimuksia. Laadullisia tutkimuksia voidaan tukea määrällisillä tutkimusmenetelmillä. Niillä voidaan esimerkiksi kartoittaa ominaisuuksia ja elementtejä joihin tulee kiinnittää laadullisissa tutkimuksissa erityishuomiota. Kilpailevista tuotteista ja palveluista sekä erilaisesta visuaalisesta materiaalista saadaan myös materiaalia käyttäjätutkimuksiin ja käyttäjätiedon keräämiseen. Perinteisillä käyttäjätutkimuksenmenetelmillä tavoitetaan käyttäjien toiminnasta ja ajatuksista vain, mitä he sanovat tai tekevät. Käyttäjien toiminnan perimmäiset syyt saadaan kartoitettua eläytyvän suunnittelun menetelmillä.
Hyödyntämällä kehitysehdotuksia käyttäjätutkimuksien toteutuksessa saadaan käyttäjistä enemmän hyötyä tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Varsinkin eläytyvän suunnittelun menetelmät tarjoavat entistä tehokkaamman kanavan käyttäjätiedon tavoittamiseen.
Käyttäjätiedon keräämiseen on useita menetelmiä. Tässä opinnäytetyössä keskitytään erityisesti kahdessa tutkimushankkeessa, Get a Life- sekä AR-hankkeissa, käytettyihin menetelmiin. Tutkimushankkeissa käyttäjätiedon keräämiseen käytettiin havainnointia ja fokusryhmätoimintaa. Tutkimusmenetelmien kehittämisen lisäksi opinnäytetyössä pohditaan myös kilpailevien tuotteiden ja palveluiden analysointia, analyysin vahvuuksia sekä sijoittumista tuote- ja palvelukehityksenpro-sessiin.
Menetelmäkehityksen tueksi opinnäytetyössä esitellään kehitysehdotuksia ja –kohteita, joihin panostamalla käyttäjätutkimuksista pystytään keräämään entistä hyödyllisempiä tietoja käyttäjien toiminnasta, tarpeista ja toiveista. Osa kehitysehdotuksista keskittyy yleisesti käyttäjätutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen, ja osa on tarkemmin sidottu tiettyihin tutkimusmenetelmiin.
Ottamalla käyttäjätutkimuksen menetelmät osaksi iteratiivista tuote- ja palvelukehitystä pystytään tuotetta tai palvelua jalostamaan ja kehittämään tehokkaasti aina ideointivaiheesta julkaisunjälkeisiin vaiheisiin asti. Hyödyntämällä eri tutkimusmenetelmiä eri tuote- tai palvelukehityksen vaiheissa saadaan kattava näkemys käyttäjien tarpeista ja toiveista. Käyt-täjätutkimukset ovat lähes poikkeuksetta laadullisia tutkimuksia. Laadullisia tutkimuksia voidaan tukea määrällisillä tutkimusmenetelmillä. Niillä voidaan esimerkiksi kartoittaa ominaisuuksia ja elementtejä joihin tulee kiinnittää laadullisissa tutkimuksissa erityishuomiota. Kilpailevista tuotteista ja palveluista sekä erilaisesta visuaalisesta materiaalista saadaan myös materiaalia käyttäjätutkimuksiin ja käyttäjätiedon keräämiseen. Perinteisillä käyttäjätutkimuksenmenetelmillä tavoitetaan käyttäjien toiminnasta ja ajatuksista vain, mitä he sanovat tai tekevät. Käyttäjien toiminnan perimmäiset syyt saadaan kartoitettua eläytyvän suunnittelun menetelmillä.
Hyödyntämällä kehitysehdotuksia käyttäjätutkimuksien toteutuksessa saadaan käyttäjistä enemmän hyötyä tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Varsinkin eläytyvän suunnittelun menetelmät tarjoavat entistä tehokkaamman kanavan käyttäjätiedon tavoittamiseen.