Yksityisen elinkeinonharjoittajan riskienhallinta
Juusola, Hanna (2018)
Juusola, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111441
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksityisen elinkeinonharjoittajan riskejä ja kehittää kohdeyrityksen riskienhallintaa. Asiaa käsiteltiin Tmi Arirent -nimisen yksityisen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta. Opinnäytetyöprosessin aikana luotiin myös riskienhallintatyökalu, jonka avulla riskienhallinta on dokumentoitua ja järjestelmällistä. Opinnäytetyön kokonaistavoitteena oli siis luoda riittävän yksinkertainen, mutta toimiva malli yksityisen elinkeinonharjoittajan riskienhallintaan.
Teoreettisessä viitekehyksessä käytettiin lähteenä alan kirjallisuutta, riskienhallintastandardeja ja luotettaviksi arvioituja verkkolähteitä. Riskienhallintatyökalun rakenne perustuu SFS ISO 31000 standardin riskienhallintamalliin. Opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet olivat yksityinen elinkeinonharjoittaja, riskit ja niiden luokittelu sekä riskienhallinta. Kyseiset käsitteet loivat kehyksen koko opinnäytetyölle.
Kohdeyrityksen perustietoja ja riskienhallinnan nykytilaa selvitettiin teemahaastattelun avulla. Tämän jälkeen tehtiin riskianalyysi työpaja-tyylisissä aivoriihitapaamisissa ja samalla selvitettiin myös kohdeyrityksen riskienhallinnan tavoitetila ja keinot sen saavuttamiseksi. Riskienhallintatyökalun alustava versio annettiin koekäyttöön ja testattavaksi potentiaalisille tuleville käyttäjille. Heiltä saatujen palautteiden perusteella työkalu muokattiin lopulliseen muotoonsa.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan keskeisimmiksi ja kriittisimmiksi riskeiksi nousivat henkilöriskit ja kalustoriskit. Yrittäjän työkyky ja kaluston kunnossa pysyminen ovat elinehto yksityisyrittäjän liiketoiminnassa. Toteutuessaan riskit voivat aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita ja heikentää yrityksen mainetta, ja pahimmassa tapauksessa johtavat jopa liiketoiminnan lopettamiseen.
Opinnäytetyöprosessissa luodun riskienhallintatyökalun avulla yrityksen riskienhallinta on hallittua, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Työkalun tuomat hyödyt eivät rajoitu pelkästään yrityksen oman liiketoiminnan jatkuvuuden hallintaan, sillä riskienhallintatyökalun käyttämisestä saattaa olla etua myös esimerkiksi yrityskauppatilanteissa tai rahoitus- ja vakuutusneuvotteluissa.
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, päteekö tämän opinnäytetyön tulokset myös muiden yksityisyrittäjien kohdalla. Lisäksi riskienhallintatyökalua voisi testata eri kokoisilla yrityksillä.
Teoreettisessä viitekehyksessä käytettiin lähteenä alan kirjallisuutta, riskienhallintastandardeja ja luotettaviksi arvioituja verkkolähteitä. Riskienhallintatyökalun rakenne perustuu SFS ISO 31000 standardin riskienhallintamalliin. Opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet olivat yksityinen elinkeinonharjoittaja, riskit ja niiden luokittelu sekä riskienhallinta. Kyseiset käsitteet loivat kehyksen koko opinnäytetyölle.
Kohdeyrityksen perustietoja ja riskienhallinnan nykytilaa selvitettiin teemahaastattelun avulla. Tämän jälkeen tehtiin riskianalyysi työpaja-tyylisissä aivoriihitapaamisissa ja samalla selvitettiin myös kohdeyrityksen riskienhallinnan tavoitetila ja keinot sen saavuttamiseksi. Riskienhallintatyökalun alustava versio annettiin koekäyttöön ja testattavaksi potentiaalisille tuleville käyttäjille. Heiltä saatujen palautteiden perusteella työkalu muokattiin lopulliseen muotoonsa.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan keskeisimmiksi ja kriittisimmiksi riskeiksi nousivat henkilöriskit ja kalustoriskit. Yrittäjän työkyky ja kaluston kunnossa pysyminen ovat elinehto yksityisyrittäjän liiketoiminnassa. Toteutuessaan riskit voivat aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita ja heikentää yrityksen mainetta, ja pahimmassa tapauksessa johtavat jopa liiketoiminnan lopettamiseen.
Opinnäytetyöprosessissa luodun riskienhallintatyökalun avulla yrityksen riskienhallinta on hallittua, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Työkalun tuomat hyödyt eivät rajoitu pelkästään yrityksen oman liiketoiminnan jatkuvuuden hallintaan, sillä riskienhallintatyökalun käyttämisestä saattaa olla etua myös esimerkiksi yrityskauppatilanteissa tai rahoitus- ja vakuutusneuvotteluissa.
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, päteekö tämän opinnäytetyön tulokset myös muiden yksityisyrittäjien kohdalla. Lisäksi riskienhallintatyökalua voisi testata eri kokoisilla yrityksillä.