Henkilöstön työhyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa : Työhyvinvoinnin johtaminen
Makkonen, Riikka (2018)
Makkonen, Riikka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011389
Tiivistelmä
Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa
- Työhyvinvoinnin johtaminen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ja kehittää työntekijöiden työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tavoitteena oli arvioida työntekijöiden itse arvioimaa työhyvinvointia ja kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta työhyvinvointikyselyn pohjalta. Tavoitteena oli lisäksi kehittää työhyvinvointikyselyn ja aikaisempien tieteellisten tutkimusten pohjalta työhyvinvoinnin johtamista kuvaava malli. Opinnäytetyö oli osa sosiaali-ja terveydenhuollon organisaation hyvinvointi pilottihanketta, jossa oli mukana viisi toimintayksikköä, joiden työhyvinvoinnissa oli havaittu ongelmia. Tehtäväni hyvinvointi pilottihakkeessa oli koota viiden toimintayksikön työhyvinvointikyselyn tulokset yhteen ja tehdä tuloksista yhteenveto. Tulokset antoivat kokonaisnäkymän työhyvinvoinnin alkutilanteesta ja toimivat vertailupohjana pilottihankkeen lopussa.
Työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen ovat keskeisiä aiheita työelämässä tänä päivänä. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat yksilö, työnkuva, työyhteisö, työympäristö, johtaminen ja työn ulkopuolinen elämä. Jokainen työntekijä muodostaa oman subjektiivisen näkemyksen työhyvinvoinnistaan. Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään, työskentely on tehokasta, työmotivaatio on korkealla ja sairauspoissaolojen määrät ovat vähäiset. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen edistäminen kuuluu sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle.
Työhyvinvoinnin johtaminen on henkilöstöjohtamisen ydinasia ja merkittävä osa päivittäistä esimiestyötä. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on monialainen ja ajoittain myös haasteellinen tehtävä. Johtamis- ja esimiestyö tapahtuu usean intressiryhmän ristipaineessa, mikä asettaa työhyvinvointijohtamiselle omat vaatimuksensa. Työhyvinvointia edistävältä johtajalta odotetaan hyviä johtamistaitoja kuten strategista osaamista, uudistuskykyä, tunneälyä ja sosiaalisia taitoja. Johtajien ja esimiesten oma hyvinvointi on keskeinen tekijä onnistuneessa henkilöstöjohtamisessa, koska johtoportaan hyvinvointi heijastuu suoraan työntekijöiden työssä jaksamiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että pilottihankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden työhyvinvoinnissa ja työhyvinvoinnin johtamisessa on kehitettävää useilla osa-alueilla. Työntekijöiden voimavarat koetaan vahvimmaksi työhyvinvoinnin osa-alueeksi. Työntekijät arvioivat voimavarat kohdata uusia haasteita, työtehtävien mielekkyyden, työmotivaation ja työn tavoitteiden selkeyden hyväksi. Kehitettävää on työkiireen vähentämisessä ja ammattitaidon kehittämisessä. Työyhteisössä on haasteita työyhteisön ristiriitojen ratkaisemisessa sekä työyhteisön luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisessa. Eniten kehitettävää on työhyvinvointia tukevassa johtamisessa. Johtamisen avoimuudessa, palautteen antamisessa, työntekijöiden työn arvostamisessa ja puolueettomassa sekä oikeudenmukaisessa johtamisessa on kehitettävää. Esimiesten ja työntekijöiden välillä vallitsee kuitenkin luottamuksellinen ilmapiiri ja strategisessa johtamisessa onnistutaan.
Asiasanat: työhyvinvointi, hyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, sosiaali- ja terveysala
- Työhyvinvoinnin johtaminen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ja kehittää työntekijöiden työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tavoitteena oli arvioida työntekijöiden itse arvioimaa työhyvinvointia ja kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta työhyvinvointikyselyn pohjalta. Tavoitteena oli lisäksi kehittää työhyvinvointikyselyn ja aikaisempien tieteellisten tutkimusten pohjalta työhyvinvoinnin johtamista kuvaava malli. Opinnäytetyö oli osa sosiaali-ja terveydenhuollon organisaation hyvinvointi pilottihanketta, jossa oli mukana viisi toimintayksikköä, joiden työhyvinvoinnissa oli havaittu ongelmia. Tehtäväni hyvinvointi pilottihakkeessa oli koota viiden toimintayksikön työhyvinvointikyselyn tulokset yhteen ja tehdä tuloksista yhteenveto. Tulokset antoivat kokonaisnäkymän työhyvinvoinnin alkutilanteesta ja toimivat vertailupohjana pilottihankkeen lopussa.
Työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen ovat keskeisiä aiheita työelämässä tänä päivänä. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat yksilö, työnkuva, työyhteisö, työympäristö, johtaminen ja työn ulkopuolinen elämä. Jokainen työntekijä muodostaa oman subjektiivisen näkemyksen työhyvinvoinnistaan. Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään, työskentely on tehokasta, työmotivaatio on korkealla ja sairauspoissaolojen määrät ovat vähäiset. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen edistäminen kuuluu sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle.
Työhyvinvoinnin johtaminen on henkilöstöjohtamisen ydinasia ja merkittävä osa päivittäistä esimiestyötä. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on monialainen ja ajoittain myös haasteellinen tehtävä. Johtamis- ja esimiestyö tapahtuu usean intressiryhmän ristipaineessa, mikä asettaa työhyvinvointijohtamiselle omat vaatimuksensa. Työhyvinvointia edistävältä johtajalta odotetaan hyviä johtamistaitoja kuten strategista osaamista, uudistuskykyä, tunneälyä ja sosiaalisia taitoja. Johtajien ja esimiesten oma hyvinvointi on keskeinen tekijä onnistuneessa henkilöstöjohtamisessa, koska johtoportaan hyvinvointi heijastuu suoraan työntekijöiden työssä jaksamiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että pilottihankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden työhyvinvoinnissa ja työhyvinvoinnin johtamisessa on kehitettävää useilla osa-alueilla. Työntekijöiden voimavarat koetaan vahvimmaksi työhyvinvoinnin osa-alueeksi. Työntekijät arvioivat voimavarat kohdata uusia haasteita, työtehtävien mielekkyyden, työmotivaation ja työn tavoitteiden selkeyden hyväksi. Kehitettävää on työkiireen vähentämisessä ja ammattitaidon kehittämisessä. Työyhteisössä on haasteita työyhteisön ristiriitojen ratkaisemisessa sekä työyhteisön luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisessa. Eniten kehitettävää on työhyvinvointia tukevassa johtamisessa. Johtamisen avoimuudessa, palautteen antamisessa, työntekijöiden työn arvostamisessa ja puolueettomassa sekä oikeudenmukaisessa johtamisessa on kehitettävää. Esimiesten ja työntekijöiden välillä vallitsee kuitenkin luottamuksellinen ilmapiiri ja strategisessa johtamisessa onnistutaan.
Asiasanat: työhyvinvointi, hyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, sosiaali- ja terveysala