Kartonkikoneen jätevesien kiintoaineen ja COD-pitoisuuksien seuranta
Seppänen, Santeri (2018)
Seppänen, Santeri
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111888
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Stora Enson Varkauden tehtaan kartonkikoneen jätevesien nykyisen keräilynäytteenottimen tulosten tarkkuutta, ja voisiko online-mittari korvata näytteenoton tarvetta tulevaisuudessa. Ympäristönsuojelun kannalta oleellista olisi saada online-mittari toimimaan, jolloin kuituhukkaa voitaisiin pienentää ja syntyisi vähemmän kuitupuristetta, jolle ei ole järkevää käyttökohdetta.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin perehtymällä mittaukseen liittyviin epävarmuustekijöihin, mittauspaikkaan ja analysointimenetelmiin. Mittaukset aloitettiin näytteenottosyvyyden vaikutusten selvittämisellä. Seuraavaksi suoritettiin mittauksia, joilla simuloitiin nykyisen keräilynäytteenottimen toimintaa. Syvyysmittausten ja simuloinnin jälkeen saatiin käyttöön online-mittari, jonka antamia tuloksia verrattiin samaan aikaan analysoiduista näytteistä. Kaikki näytteiden analysoinnit suoritettiin Stora Enson Varkauden tehtaiden laboratoriossa ja näytteiden analysoinnit suoritettiin laboratorion normaalien analysointiohjeiden mukaisesti.
Syvyyden vaikutuksen selvittämisestä saatiin hyviä tuloksia, koska saaduissa tuloksissa ei ollut keskenään havaittavissa suuria eroja. Keräilynäytteenottimen toiminnan simuloinnista saatiin heikkoja tuloksia, koska keräilynäytteenotin toimi huonosti. Online-mittauksessa kiintoaineen mittaus onnistui hyvin, ja tulokset seurasivat pistonäyttein mitattuja arvoja. Toisaalta COD:n mittauksen kanssa oli isoja ongelmia tulosten, anturin toiminnan ja puhtaana pysymisen kanssa.
Jatkotutkimuskohteita voisivat olla kuitupuristeen käyttö ja PK3-kanaaliin laskettavien vesien sisältämän kuidun talteen ottaminen.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin perehtymällä mittaukseen liittyviin epävarmuustekijöihin, mittauspaikkaan ja analysointimenetelmiin. Mittaukset aloitettiin näytteenottosyvyyden vaikutusten selvittämisellä. Seuraavaksi suoritettiin mittauksia, joilla simuloitiin nykyisen keräilynäytteenottimen toimintaa. Syvyysmittausten ja simuloinnin jälkeen saatiin käyttöön online-mittari, jonka antamia tuloksia verrattiin samaan aikaan analysoiduista näytteistä. Kaikki näytteiden analysoinnit suoritettiin Stora Enson Varkauden tehtaiden laboratoriossa ja näytteiden analysoinnit suoritettiin laboratorion normaalien analysointiohjeiden mukaisesti.
Syvyyden vaikutuksen selvittämisestä saatiin hyviä tuloksia, koska saaduissa tuloksissa ei ollut keskenään havaittavissa suuria eroja. Keräilynäytteenottimen toiminnan simuloinnista saatiin heikkoja tuloksia, koska keräilynäytteenotin toimi huonosti. Online-mittauksessa kiintoaineen mittaus onnistui hyvin, ja tulokset seurasivat pistonäyttein mitattuja arvoja. Toisaalta COD:n mittauksen kanssa oli isoja ongelmia tulosten, anturin toiminnan ja puhtaana pysymisen kanssa.
Jatkotutkimuskohteita voisivat olla kuitupuristeen käyttö ja PK3-kanaaliin laskettavien vesien sisältämän kuidun talteen ottaminen.