Alle 18-vuotiaiden jääkiekkoilijoiden nuuskan käyttö pääkaupunkiseudulla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alle 18 –vuotiaiden jääkiekkoilijoiden nuuskan käyttöä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka paljon ja missä tilanteissa urheilevat nuoret jääkiekkoilijat käyttävät nuuskaa, ja myös siitä ovatko he tietoisia nuuskan terveyshaitoista. Tutkimuksessa kartoitettiin myös valmentajien ja huoltajien suhtautumista nuorten nuuskan käyttöön. Lisäksi selvitettiin kuinka paljon rahaa nuoret käyttävät nuuskaan ja käyttävätkö nuoret samanaikaisesti sekä nuuskaa että tupakkaa. Tarve opinnäytetyön aiheeseen tuli Vantaan ehkäisevän päihdetyön yksiköltä, ja sitä työstettiin yhteistyössä heidän kanssaan.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin nuuskan terveyshaittoja, siihen liittyvää lainsäädäntöä sekä nuoruutta ja nuorten nuuskan käyttöä yleisesti. Vertailupohjaa ja taustatietoja haettiin aikaisemmin tuotetuista nuorten päihteiden käyttöä koskevista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Aikaisempaa tutkimusta nuuskan käytöstä näin rajatulla joukolla ei oltu tehty.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Opinnäytetyö toteutettiin sekä sähköisten että paperisten kyselylomakkeiden avulla tammikuussa 2018. Tutkimuslupa saatiin nuorten jääkiekkoilijoiden vanhemmilta joukkueen valmentajien lähettämän viestin välityksellä. Määrällinen kyselu oli helppo toteuttaa isolle joukolle ja siihen vastattiin anonyymisti. Vastaukset analysoitiin SPSS –ohjelman avulla. Tutkimukseen vastasi yhteensä 103 nuorta. Vastausprosentti oli 100%.

Tulosten perusteella (N= 103) suurin osa pääkaupunkiseudun alle 18 –vuotiaista jääkiekkoilijoista ei käytä eikä ole kokeillut nuuskaa. Suurin osa vastaajista piti nuuskan käyttöä terveydelle haitallisena ja oli tietoinen nuuskan käyttöön liittyvistä terveysriskeistä. Nuuskan suurimmaksi terveysriskiksi nousi nuorten keskuudessa syöpä sekä suun vaurioituminen. Nuoren hankkivat käyttämänsä nuuskan enimmäkseen kavereiden kautta ja kertoivat käyttävänsä sitä muun muassa rentoutumiseen. Jatkossa samaa aihetta voisi kartoittaa laajemmin esimerkiksi koko Suomen alueella.

The objective of this thesis was to research the consumption of snus amongst teenage icehockey players in Helsinki area. The purpose was to gather information about how much and how often young icehockey players consume snus. The aim of this research was to find out if the youth are aware of the healthrisks of snus. Furthermore, we wanted to know how much money adolescents spend on snus and if they were using both tobacco and snus simultaneously. In this research, we also surveyed the parents’ and icehockey coaches’ attitudes towards the use of snus. The need to conduct this type reseach was requested by the Unit for Substance Abuse Prevention of Vantaa. This thesis was done in co-operation with the unit.

The theoretical framework consists of healthrisks and legislation conserning snus and the use of snus amongst youth in general. Backround information and relevant research were sought from previous studies and literature. Prior study of such a limited target group has not been conducted before.

The research method used in this thesis is quantitative. Implementation of this thesis was conducted by using electronic and paper questionnaires. 103 adolescents answered the survey that was conducted in January 2018. The research permit was obtained from the icehockey players parents’ via email. The survey was anonymous and easy to implement to a large target group. The results of the survey were analyzed by using the SPSS program.

Based on the results the majority of the participants either do not consume snus or have tried it. Most of the respondents were aware of the fact that snus is harmful for their health and acknowledged the healthrisks related to the consumption of snus. According to the findings, the adolescents consider cancer and gum disease as the biggest healthrisks related to the use of snus. The adolescents get snus mainly from their friends and use it to relax. A recommendation for further study would be to research this topic using a larger target group e.g. the youth population in Finland.