Lasten subjektiivinen hyvinvointi osana Lapsen paras - yhdessä enemmän -hanketta (LAPE)

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 5 – 8-vuotiaiden lasten subjektiivista hyvinvointia. Opinnäytetyö liittyy hallituksen kärkihankkeeseen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE). Laurea ammattikorkeakoulun osahankkeen tavoitteena on lasten hyvinvointitietoa hyödyntäen kehittää kuntien käyttöön digitaalinen työkalu mittaamaan lasten ja perheiden hyvinvointia.

Lapsuuden olosuhteilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myöhempään hyvinvointiin ja viime vuosina onkin alettu kiinnittää huomiota lasten subjektiivisiin kokemuksiin omasta hyvinvoinnistaan. Aiemmin lasten hyvinvointitieto on ollut aikuisten objektiivisesta näkökulmasta tuotettua. Lasten subjektiivista hyvinvointia selvitetään painottaen lasten vahvuuksia ja voimavaroja. Lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa omiin asioihinsa on kirjattu lainsäädäntöön ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lasten oikeuksien sopimukseen. Osallisuuden tiedetään edistävän hyvinvointia ja ehkäisevän syrjäytymistä, joka saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta sekä subjektiivisesta hyvinvoinnista ja sen eri osa-alueista. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmäistä lähestymistapaa käyttäen, jossa lasten osallisuus oli keskeisessä asemassa. Opinnäytetyössä käytettiin aiempaan tutkimusteoriaan perustuvaa lasten hyvinvointimallia, jonka pohjalta laadittiin kysymykset kattaen neljä hyvinvoinnin osa-aluetta. Lasten hyvinvointiin perehdyttiin psyykkisen, sosiaalisen, materiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin osa-alueiden kautta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin puolistrukturoitua haastattelua käyttäen, jonka lisänä käytettiin piirrä ja kerro -menetelmää. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin laadullisten tutkimusmenetelmien mukaisesti.

Tuloksissa korostuu arkirutiinien merkitys lasten elämässä ja hyvinvoinnissa. Lisäksi sosiaalisten suhteiden merkitys nousi vastauksissa esiin ja lapset kertoivat viettävänsä mielellään aikaa ikätovereidensa seurassa. Perheenjäsenten kanssa vietetty aika koettiin myös tärkeäksi. Tulokset vahvistavat lasten subjektiivisen hyvinvointitiedon merkitystä.

Kehittämisehdotuksia ovat otoskoon kasvattaminen, haastattelukysymysten huolellinen muotoilu ja lasten osallistaminen niiden laadintaan. Lisäksi jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia lasten subjektiivisia ja heidän elämäänsä kuuluvien aikuisten (vanhemmat ja päiväkodin/koulun henkilökunta) objektiivisia näkökulmia vertailun mahdollistamiseksi ja kattavamman hyvinvointitiedon saavuttamiseksi.

The aim of the thesis was to examine subjective well-being of 5 – 8-year-old children. The thesis is a part of the Government's key project – The programme to address reform in child and family services (LAPE). The goal of the sub-project of Laurea University of Applied Sciences is to utilize the information of children's well-being in order to develop a digital tool for municipalities for measuring well-being of children and families.

Childhood circumstances may have long-term consequences on well-being in later life and in the recent years there has been a growing interest in children's subjective experiences of well-being. In the past, the knowledge of children’s well-being has been based on adults’ objective perspectives. Subjective well-being of children is investigated emphasizing their strengths and resources. Children's right to participate and to influence on matters affecting them is enshrined in the law and defined in the United Nations (UN) Convention on the Rights of the Child. Participation is known to increase well-being and to prevent the process of social exclusion that may start in early childhood.

The theoretical framework of the thesis consists of well-being of children and families and the support of it, and of subjective well-being and its different dimensions. The thesis was conducted using a multi-method approach in which the participation of the children played a key role. The questions were compiled based on the structural model of child well-being constructed in a previous research and covers four dimensions of well-being. Children's well-being was studied measuring psychological, social, material and physical dimensions of well-being. The research was implemented using qualitative research methods including semi-structured interview and in addition a draw and tell -method. The interviews were transcribed and analyzed according to the qualitative research methods.

The findings highlight the importance of daily routines on children's lives and well-being. In addition, the significance of social relationships emerged from answers and the children told that they preferably spend time with their peers. Time spent with families was also considered important. The results confirm the importance of the knowledge of children's subjective well-being.

Following improvements are suggested; increasing the sample size, more careful construction of the questions and involving children in formatting them. Further, it would be interesting to explore children's subjective perspectives and objective perspectives of the adults belonging to their lives (parents and kindergarten/school teachers) to enable a comparison and to achieve a more comprehensive view of well-being.