Tuotteen hiilijalanjälki ja sen laskenta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koota materiaalia tuotteen hiilijalanjäljestä ja sen laskennasta tiedotus- ja kurssimateriaalien pohjaksi. Opinnäytetyö toteutettiin Lahden seudun ympäristöpalveluille. Työ on osana KELAA! Kestävä kulutus ja elämänlaatu -hanketta. Hankkeen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta edistämällä kestävää kulutusta sekä materiaali- ja energiatehokkuutta. Hiilijalanjälki on selvästi vakiinnuttanut käsitteenä asemansa ilmastonmuutoksen tiedotuksessa vakiintumattomista tiedotustavoista huolimatta. Tällä hetkellä ISO:n (International Organization for Standardization) toimesta luodaan hiilijalanjäljelle ja sen määrit-tämiselle kansainvälistä standardia samalla kun sen tiedotusmenetelmistä käydään kiivasta keskustelua aina EU-komission tasolla asti.

Työn toteuttamisessa hyödynnettiin olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja hiilijalanjäljestä ja sen laskennasta. Erityisen tärkeässä roolissa oli brittiläisen standardiorganisaation julkaisema spesifikaatio PAS 2050 ja sen ohjeistus. Työssä käsitellään hiilijalanjälkeä ja sen laskentaa tuotenäkökulmasta. Laskenta-menetelmien kohdalla keskitytään erityisesti PAS 2050 -spesifikaatioon, jonka laskentamenetelmä on esitelty tässä työssä ja johon tuotettu laskentamalli perustuu.

Laskentamallin osalta voidaan todeta, että yleispätevän mallin luominen vaikuttaa mahdottomuudelta monitahoisten laskentamenetelmien ja yritys- ja tuoteryhmäkohtaisten suurten määrityserojen vuoksi. Opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että hiilijalanjälkeen ja sen laskentaan liittyy useita monitahoisia haasteita muun muassa standardoimattomuuden aiheuttamien vakiintumattomien määritelmien ja menetelmien vuoksi. Hiilijalanjäljen puutteita ja haasteita on käsitelty tämän työn Hiilijalanjäljen edut ja puutteet -luvussa. Aineiston pohjalta tuotettiin Guide to PAS 2050 -ohjeistuksessa esitettyyn esimerkkilaskelmaan pohjautuva hiilijalanjäl-jen laskentamalli.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to gather material about the carbon footprint of a product and its calculation methods for the basis of some information and course materials. The thesis was made for Lahti Environmental Services as a part of their KELAA! project. The aim of the project is to restrain climate change by promoting sustainable consumption, and material and energy efficiency. Carbon footprint as a term has clearly established its status in the discussion about climate change in spite of the lack of commonly accepted communication methods. At the moment, the International Organization for Standardization is creating an international standard for carbon footprint and its definition while its communication methods are being discussed at EU level.

National and international publications concerning carbon footprint and its calculation were used when carrying out this work. PAS 2050 and its guide published by the British Standard Institution played a significant part. The carbon footprint and its calculation were examined from the product’s perspective. The calculation method represented in PAS 2050 is presented in this work and therefore the calculation part concentrates on this method.

As far as the calculation model is concerned, it can be said that creating a generally applicable model is impossible because of a large variety of calculation methods, and big differences between the product categories. On the basis of the study it can be said that there are many challenges concerning carbon footprint and its calculation due to, among other things, a lack of standards and a commonly accepted definition as well as the calculation methods. The challenges of calculating the carbon footprint are discussed in this study. A calculation model of a carbon footprint was produced on the basis of this material. The model is based on example calculation presented in Guide to PAS 2050.