Työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla yksiköiden johtajien näkökulmasta
Suutari, Titta; Lehtonen, Elina (2018)
Suutari, Titta
Lehtonen, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512632
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin sosiaali- ja terveysalan yksiköiden johtajien työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vastauksia kysymyksiin, joiden avulla voitiin tehdä havaintoja johtajien työhyvinvointiin liittyen. Tarkoituksena oli löytää, mitkä asiat vaikuttivat johtajien työhyvinvointiin ja mitkä asiat edistivät heidän työnhyvinvointiaan. Kohderyhmänä toimivat yksikön johtajat eri puolilla Suomea.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat; miten yksiköiden johtajien työn kuormitus ilmenee, mitkä tekijät edistävät johtajien työhyvinvointia ja mikä motivoi heitä työssä jaksamiseen. Opinnäytetyöhön kerättiin kattava teoreettinen viitekehys työhyvinvointiin liittyen.Keskeisinä hakusanoina käytettiin muun muassa työhyvinvointia, työyhteisöä, johtajuutta, itsensä johtamista, eettisyyttä. Teoreettinen viitekehys tuki kyselomakkeen luomista sekä tulosten käsittelyä. Opinnäytetyö on sekä määrällinen että laadullinen. Aineisto kerättiin e-lomakekyselyn avulla.
Johtajat kokivat omalta esimieheltä saadun tuen vähäiseksi. Tukea toivottiin saatavan huomattavasti nykyistä enemmän. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vertaistuella ja palautteella on suuri merkitys omaan työhyvinvointiin, tulee se sitten omalta esimieheltä tai kollegoilta. Myös omaan terveyteen liittyvillä tekijöillä kuten riittävällä yöunella ja ravinolla koettiin olevan merkitystä työssä jaksamiseen.
Jopa yksi neljäsosa johtajista koki työtänsä kohtaan turhautumista, merkityksettömyyttä, ikävystymistä tai motivaation puutetta, jotka liittyvät työhön tylsistymiseen. Melkein puolet vastaajista koki masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai unihäiriöitä, jotka liittyvät työuupumukseen. Kuitenkin työn mielekkyyttä ja aitoa innostusta työtä kohtaan koki jopa neljä viidesosa johtajista.
Lähempään tarkasteluun voisi tulevaisuudessa ottaa, kuinka ikä tai työkokemus vaikuttavat vastaajien näkemyksiin, kokemuksiin tai asenteisiin. Näistä voisi löytyä aihetta laadulliselle tutkielmalle jatkossa. Tutkielman tulokset antavat viitteitä vastaavanlaisen laajemman tutkielman tarpeesta. Tärkeänä jatkotutkimuksen aiheena pidämme yksityiskohtaisempaa selvitystä siitä, mitkä asiat johtavat yksikön johtajien puutteelliseen tuen saantiin.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat; miten yksiköiden johtajien työn kuormitus ilmenee, mitkä tekijät edistävät johtajien työhyvinvointia ja mikä motivoi heitä työssä jaksamiseen. Opinnäytetyöhön kerättiin kattava teoreettinen viitekehys työhyvinvointiin liittyen.Keskeisinä hakusanoina käytettiin muun muassa työhyvinvointia, työyhteisöä, johtajuutta, itsensä johtamista, eettisyyttä. Teoreettinen viitekehys tuki kyselomakkeen luomista sekä tulosten käsittelyä. Opinnäytetyö on sekä määrällinen että laadullinen. Aineisto kerättiin e-lomakekyselyn avulla.
Johtajat kokivat omalta esimieheltä saadun tuen vähäiseksi. Tukea toivottiin saatavan huomattavasti nykyistä enemmän. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vertaistuella ja palautteella on suuri merkitys omaan työhyvinvointiin, tulee se sitten omalta esimieheltä tai kollegoilta. Myös omaan terveyteen liittyvillä tekijöillä kuten riittävällä yöunella ja ravinolla koettiin olevan merkitystä työssä jaksamiseen.
Jopa yksi neljäsosa johtajista koki työtänsä kohtaan turhautumista, merkityksettömyyttä, ikävystymistä tai motivaation puutetta, jotka liittyvät työhön tylsistymiseen. Melkein puolet vastaajista koki masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai unihäiriöitä, jotka liittyvät työuupumukseen. Kuitenkin työn mielekkyyttä ja aitoa innostusta työtä kohtaan koki jopa neljä viidesosa johtajista.
Lähempään tarkasteluun voisi tulevaisuudessa ottaa, kuinka ikä tai työkokemus vaikuttavat vastaajien näkemyksiin, kokemuksiin tai asenteisiin. Näistä voisi löytyä aihetta laadulliselle tutkielmalle jatkossa. Tutkielman tulokset antavat viitteitä vastaavanlaisen laajemman tutkielman tarpeesta. Tärkeänä jatkotutkimuksen aiheena pidämme yksityiskohtaisempaa selvitystä siitä, mitkä asiat johtavat yksikön johtajien puutteelliseen tuen saantiin.