Ikääntyvien asema sähköisen asioinnin lisääntyessä
Tuomi, Heljä (2018)
Tuomi, Heljä
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512650
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko mahdollista, että ikääntyvän avuntarve sähköisissä palveluissa heikentää ikääntyvän omatoimisuutta ja ohjaa hänet ennen aikaisesti avun ja tuen piiriin. Opinnäytetyön tarkoitus oli lisätä keskustelua siitä, mikä on ikääntyvien asema digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Tarkoitus oli lisäksi selvittää, mistä ikäihmiset hakevat apua sähköisten palveluiden käyttöön, jos he apua tarvitsevat. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Pirkkalan kunnan ikääntyneiden palvelut, jonka oli tarkoitus myös hyödyntää tuloksia ikääntyville suunnattujen palvelujen suunnittelussa.
Opinnäytetyön teoreettisena taustana oli kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia, jotka käsittelivät ikääntymistä yhteiskunnassamme sekä ikääntyvän osallisuutta ja toimijuutta. Lisäksi kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista etsittiin tietoa ikääntyvien sähköisten palvelujen käytöstä. Työ toteutettiin laadullisena tutkielmana, jossa aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli sattumanvaraisesti valikoituneet kahdeksan ikäihmistä sekä kaksi ikäihmisille tietotekniikan ohjausta antavaa vertaisohjaajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisältöanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että sähköisten palveluiden osalta ikääntyvistä osa käyttää jo paljon verkkopankkia. Ne, jotka eivät sitä käytä, ovat keksineet erilaisia keinoja asioidensa hoitoon. Tietokoneen käyttö tuntuu monen ikääntyvän mielestä mielenkiintoiselta, mutta samalla pelottavalta. Vaikka apua ei suoranaisesti tarvittaisikaan arkisten asioiden hoidossa, omaisten apu tietokoneen käytössä on ikääntyville erityisen tärkeätä, jotta ohjelmistot ja laitteet pysyvät kunnossa. Ikääntyvistä osa tarvitsee paljon henkilökohtaista apua, tukea ja ohjausta ottaessaan käyttöön tai käyttäessään tietokonetta, jota ilman ei mikään sähköinen palvelu onnistu. Jatkossa voitaisiinkin tutkia kenen tuota ohjausta tulisi antaa, ja miten tuki ja ohjaus toteutettaisiin, jos tavoittena on kaikille saavutettavissa olevat sähköiset palvelut.
Opinnäytetyön teoreettisena taustana oli kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia, jotka käsittelivät ikääntymistä yhteiskunnassamme sekä ikääntyvän osallisuutta ja toimijuutta. Lisäksi kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista etsittiin tietoa ikääntyvien sähköisten palvelujen käytöstä. Työ toteutettiin laadullisena tutkielmana, jossa aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli sattumanvaraisesti valikoituneet kahdeksan ikäihmistä sekä kaksi ikäihmisille tietotekniikan ohjausta antavaa vertaisohjaajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisältöanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että sähköisten palveluiden osalta ikääntyvistä osa käyttää jo paljon verkkopankkia. Ne, jotka eivät sitä käytä, ovat keksineet erilaisia keinoja asioidensa hoitoon. Tietokoneen käyttö tuntuu monen ikääntyvän mielestä mielenkiintoiselta, mutta samalla pelottavalta. Vaikka apua ei suoranaisesti tarvittaisikaan arkisten asioiden hoidossa, omaisten apu tietokoneen käytössä on ikääntyville erityisen tärkeätä, jotta ohjelmistot ja laitteet pysyvät kunnossa. Ikääntyvistä osa tarvitsee paljon henkilökohtaista apua, tukea ja ohjausta ottaessaan käyttöön tai käyttäessään tietokonetta, jota ilman ei mikään sähköinen palvelu onnistu. Jatkossa voitaisiinkin tutkia kenen tuota ohjausta tulisi antaa, ja miten tuki ja ohjaus toteutettaisiin, jos tavoittena on kaikille saavutettavissa olevat sähköiset palvelut.
