Tarinallisuus joukkorahoituskampanjan markkinoinnissa
Matilainen, Sanna (2018)
Matilainen, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612954
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee tarinallisuutta vastikkeellisten joukkorahoituskampanjoiden markkinoinnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä joukkorahoitukseen paneudutaan joukkoistamisen kautta, josta päästään itse joukkorahoitukseen, sen muotoihin ja alustoihin, lainsäädäntöön ja markkinointiin. Tarina puolestaan tulee tutuksi ensiksi sen vaikutuksen kautta, jonka jälkeen perehdytään enemmän tarinaan markkinoinnin ja viestinnän työkaluna.
Joukkorahoitus on rahoituksen muoto, jossa nimensä mukaisesti haetaan rahoitus joukolta rahoittajia. Nämä rahoittajat voivat olla yksityisiä henkilöitä, yrityksiä tai yhdistyksiä. Tähän rahoitusmuotoon voi siis osallistua rahoittajana kuka tahansa ja mukaan pääsee melko pienelläkin rahoituspanoksella.
Aristoteleen runousopin määritelmän mukaisesti tarina on suullinen tai kirjallinen kertomus tosista tai kuvitteellisista tapahtumista. Tarina kuitenkin löytyy yleensä sieltä missä on tunnetta. Tarinoiden avulla opetetaan, kuulutan osaksi yhteisöä ja tunnetaan yhteenkuuluvuutta. Tarinan voimaa voidaan hyvin kuvata sillä, että yleensä esimerkiksi muistitehtävissä meitä kehotetaan kehittämään muistettavista asioista tarinaa. Markkinoinnissa tarinalla voidaan erottua, sekä sen avulla voidaan siivota markkinoinnista pois turhia rönsyjä. Se ei missään tapauksessa ole suoraan yrityksen historia, toki yrityksen historiaa voidaan hyödyntää sen tarinaa luodessa.
Tässä opinnäytetyössä tutkittu viittä suomalaista onnistunutta joukkorahoituskampanjaa sisältöanalyysimenetelmällä. Tutkimusmateriaalina on käytetty kampanjoiden kampanjasivustoja sosiaalista mediaa, verkkosivuja ja uutisartikkeleja, sillä tällaisella julkiselta materiaalilta voidaan nähdä kampanjoiden tekemää markkinointia. Tarkoituksena oli tutkia löytyykö näiden joukkorahoituskampanjoiden markkinoinnista tarinaa ja käytettiinkö sitä markkinoinnissa. Tukimusta varten tarina määriteltiin tietoperustan kautta selkeiden raamien sisälle.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kampanjoista löytyi tarina tai tarinallisia elementtejä, mutta tarinaa ei juurikaan yhtä kampanjaa lukuun ottamatta oltu käytetty kampanjoiden markkinoinnissa. Kampanja, josta selkeä tarina löytyi sai paljon mediajulkisuutta, joissa tarina mainittiin. Kyseinen kampanja teki erityisen onnistuneen rahoituskampanjan. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka suurta merkitystä tarinan hyödyntämisellä lopulta on kampanjan onnistuneisuudessa. Tarinan merkitys markkinoinnissa sopisikin jatkotutkimuksen aiheeksi.
Joukkorahoitus on rahoituksen muoto, jossa nimensä mukaisesti haetaan rahoitus joukolta rahoittajia. Nämä rahoittajat voivat olla yksityisiä henkilöitä, yrityksiä tai yhdistyksiä. Tähän rahoitusmuotoon voi siis osallistua rahoittajana kuka tahansa ja mukaan pääsee melko pienelläkin rahoituspanoksella.
Aristoteleen runousopin määritelmän mukaisesti tarina on suullinen tai kirjallinen kertomus tosista tai kuvitteellisista tapahtumista. Tarina kuitenkin löytyy yleensä sieltä missä on tunnetta. Tarinoiden avulla opetetaan, kuulutan osaksi yhteisöä ja tunnetaan yhteenkuuluvuutta. Tarinan voimaa voidaan hyvin kuvata sillä, että yleensä esimerkiksi muistitehtävissä meitä kehotetaan kehittämään muistettavista asioista tarinaa. Markkinoinnissa tarinalla voidaan erottua, sekä sen avulla voidaan siivota markkinoinnista pois turhia rönsyjä. Se ei missään tapauksessa ole suoraan yrityksen historia, toki yrityksen historiaa voidaan hyödyntää sen tarinaa luodessa.
Tässä opinnäytetyössä tutkittu viittä suomalaista onnistunutta joukkorahoituskampanjaa sisältöanalyysimenetelmällä. Tutkimusmateriaalina on käytetty kampanjoiden kampanjasivustoja sosiaalista mediaa, verkkosivuja ja uutisartikkeleja, sillä tällaisella julkiselta materiaalilta voidaan nähdä kampanjoiden tekemää markkinointia. Tarkoituksena oli tutkia löytyykö näiden joukkorahoituskampanjoiden markkinoinnista tarinaa ja käytettiinkö sitä markkinoinnissa. Tukimusta varten tarina määriteltiin tietoperustan kautta selkeiden raamien sisälle.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kampanjoista löytyi tarina tai tarinallisia elementtejä, mutta tarinaa ei juurikaan yhtä kampanjaa lukuun ottamatta oltu käytetty kampanjoiden markkinoinnissa. Kampanja, josta selkeä tarina löytyi sai paljon mediajulkisuutta, joissa tarina mainittiin. Kyseinen kampanja teki erityisen onnistuneen rahoituskampanjan. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka suurta merkitystä tarinan hyödyntämisellä lopulta on kampanjan onnistuneisuudessa. Tarinan merkitys markkinoinnissa sopisikin jatkotutkimuksen aiheeksi.