Kotiutussoittopalvelun kehittäminen neurologian osastolla

Abstract

Kotiutussoittopalvelu otettiin käyttöön neurologian osastolla Päijät- Hämeen Keskussairaalassa vuonna 2015. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka toimivana potilaat ovat kotiutussoittopalvelun kokeneet ja minkälaisia kokemuksia potilailla on osastolta kotiutumisesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää neurologian osaston kotiutusprosessia ja kotiutussoittopalvelua. Toimeksiantajanamme oli Päijät-Hämeen Keskussairaalan neurologian osaston osastohoitaja Päivi Väisänen, ja työ toteutettiin yhteistyössä neurologian osaston kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin paperisella kyselylomakkeella, joka lähetettiin neurologian osastolta kotiutumisen jälkeen kotiutussoiton saaneille potilaille. Aineiston käsittelyssä käytettiin Excel-sovelluksen kaavoja, ja aineisto analysoitiin kuvailevalla analyysillä hyödyntäen PowerPoint- sovelluksen taulukointia. Kyselyn avoimien kysymysten analyysissa hyödynnettiin yksinkertaistettua kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysiä.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että kotiutussoittopalveluun oltiin pääosin tyytyväisiä ja että vastaajat kokisivat vastaavanlaisesta puhelusta olevan jatkossakin hyötyä erikoissairaanhoidon osastolta kotiuduttaessa. Vastaajat kokivat tulleensa huomioiduiksi hoitojakson jälkeenkin. Kehittämisen kohteina esiin nousivat kotiutussoittopalvelusta tiedottaminen potilaille ennen kotiutumista ja kotiutumisen yhteydessä jatkohoito-ohjeiden läpikäyminen selkeämmin.

Tulosten perusteella kotiutussoittopalvelulle on tarvetta, ja palvelua voidaan kehittää esimerkiksi etukäteen tiedottamisen osalta. Mikäli puhelusta tiedotetaan etukäteen, potilaat voivat rauhassa miettiä kysymyksiä, joita haluavat esittää puhelun aikana. Kotiutussoittopalvelun laajennuttua nyt muillekin vuodeosastoille Päijät-Hämeen Keskussairaalassa voidaan palvelua kehittää tutkimustulosten pohjalta kaikkien niiden vuodeosastojen kesken, joissa kotiutussoitto on käytössä.

Discharge call service was implemented in use in the neurology department of the central Hospital of Päijät-Häme in 2015. The main purpose of this thesis was to seek and provide information about how the discharged patients have experienced the discharge call service. The neurology department would develop their service design and processes using the findings of the thesis. The client for the thesis was head Päivi Väisänen, head nurse of the neurology department, and research for this thesis was carried out in cooperation with the neurology department.

The thesis was mainly carried out by quantitative methods and material was collected by an inquiry form, which was sent to discharged patients. Material was processed and analysed with the Microsoft Excel program and displayed with Microsoft PowerPoint. Open questions in the inquiry were processed and analysed by simplified qualitative methods and content analysis.

The results revealed that discharged patients were mainly content with the discharge call service and they felt that they would benefit from the service in the future as well. Patients also brought up the fact that their treatment and health was monitored even after discharge, which brought extra sense of security for them. To develop the service patients should be more properly informed about the discharge call service and process and nurses should go through follow-up care instructions in more detail when discharging patients.

Results indicate that there is a demand for the discharge call service and it is possible to develop it further. If the patients are aware of the incoming contact later, they can prepare in advance for example with questions which they can ask. As the discharge call -service has now been expanded to other wards, results from this thesis can benefit all those wards which make use of the service.