"Mulle on tärkeetä" - lasten hyvinvointitutkimus kehittämistyön perustana
Setälä, Vesa; Takala, Jonna (2018)
Setälä, Vesa
Takala, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060713046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060713046
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus 5-8 -vuotiaiden lasten subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksista. Opinnäytetyö on osa Lapsen paras - yhdessä enemmän -hanketta. Tutkimuksessa kerätyn tiedon pohjalta kehitetään digitaalinen mittaristo lasten hyvinvointityön tueksi. Tutkimuskysymyksiä olivat, mitkä asiat lapsi kokee merkityksellisiksi ja tärkeiksi omassa hyvinvoinnissaan sekä mitkä kysymykset ovat oleellisia selvitettäessä lapsen subjektiivista hyvinvointia. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudun kuntien päiväkodeista ja alakouluista yhteensä 34 lasta. '
Lapsen subjektiivista hyvinvointia tutkittiin Minkkisen (2015) kehittämän lapsen hyvinvointimallin mukaisesti, jonka mukaan lapsen hyvinvointi koostuu psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja materiaalisesta hyvinvoinnista. Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmäistä mosaiikki -lähestymistapaa, joka yhdistää toiminnallisuuden perinteisiin tutkimusmenetelmiin. Näin mahdollistuu monipuolisemman ymmärryksen luominen tutkittavista aiheista. Tutkimukseen osallistuneet lapset nähtiin aktiivisina toimijoina ja tiedon tuottajina. Lähestymistavan tarkoitus oli vahvistaa lapsen omaa käsitystä käsillä olevista aiheista ja tuoda lapsen ääni kuuluvaksi. Tässä tutkimuksessa lapsia pyydettiin piirtämään ja sen jälkeen heitä haastateltiin.
Haastattelujen aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Nuorempien lasten vastaukset olivat vahvasti perhekeskeisiä, kun taas vanhempien lasten vastauksista sai kattavamman kuvan hyvinvoinnin moniulotteisuudesta. Keskeisimpiä hyvinvointia tuottavia ja lapsille itselleen tärkeitä asioita olivat sosiaaliset suhteet, joista tärkeimmät olivat perhe ja kaverit. Hyvinvointia tuottavia tekijöitä ovat lisäksi leikki ja rutiinit. Hyvinvointia heikentäviä tekijöitä puolestaan olivat kiusaaminen, fyysinen väkivalta, pimeän pelko ja kokemus ulkopuolelle jäämisestä.
Tutkimustulokset antavat näkökulmaa siihen, mitkä kysymykset ovat oleellisia selvitettäessä lasten subjektiivista hyvinvointia. Tutkimuksen aineisto ja johtopäätökset antavat hyvät valmiudet lähteä jatkokehittämään digitaalista mittaristoa.
Asiasanat: lapsi, hyvinvointi, subjektiivinen hyvinvointi, lapsitutkimus
Lapsen subjektiivista hyvinvointia tutkittiin Minkkisen (2015) kehittämän lapsen hyvinvointimallin mukaisesti, jonka mukaan lapsen hyvinvointi koostuu psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja materiaalisesta hyvinvoinnista. Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmäistä mosaiikki -lähestymistapaa, joka yhdistää toiminnallisuuden perinteisiin tutkimusmenetelmiin. Näin mahdollistuu monipuolisemman ymmärryksen luominen tutkittavista aiheista. Tutkimukseen osallistuneet lapset nähtiin aktiivisina toimijoina ja tiedon tuottajina. Lähestymistavan tarkoitus oli vahvistaa lapsen omaa käsitystä käsillä olevista aiheista ja tuoda lapsen ääni kuuluvaksi. Tässä tutkimuksessa lapsia pyydettiin piirtämään ja sen jälkeen heitä haastateltiin.
Haastattelujen aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Nuorempien lasten vastaukset olivat vahvasti perhekeskeisiä, kun taas vanhempien lasten vastauksista sai kattavamman kuvan hyvinvoinnin moniulotteisuudesta. Keskeisimpiä hyvinvointia tuottavia ja lapsille itselleen tärkeitä asioita olivat sosiaaliset suhteet, joista tärkeimmät olivat perhe ja kaverit. Hyvinvointia tuottavia tekijöitä ovat lisäksi leikki ja rutiinit. Hyvinvointia heikentäviä tekijöitä puolestaan olivat kiusaaminen, fyysinen väkivalta, pimeän pelko ja kokemus ulkopuolelle jäämisestä.
Tutkimustulokset antavat näkökulmaa siihen, mitkä kysymykset ovat oleellisia selvitettäessä lasten subjektiivista hyvinvointia. Tutkimuksen aineisto ja johtopäätökset antavat hyvät valmiudet lähteä jatkokehittämään digitaalista mittaristoa.
Asiasanat: lapsi, hyvinvointi, subjektiivinen hyvinvointi, lapsitutkimus