Nuoren toimintakyvyn arvioinnin mittarit lastensuojelutyön sijaishuollossa
Antikainen, Enni; Heikkinen, Jonna (2018)
Antikainen, Enni
Heikkinen, Jonna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061013356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061013356
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata erilaisia Suomessa käytössä olevia psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittareita, jotka soveltuvat käyttöön lastensuojelutyön sijaishuollossa. Mukaan otettiin myös käännöstyön kohteena olevat ja valmistuvat arviointimenetelmät. Toimintakyvyn arviointimenetelmät voivat olla haastattelu, havainnointi, kyselyt, kliiniset tutkimukset ja itsearviointimenetelmät. Luotettavat ja pätevät arviointimenetelmät mahdollistavat toimintakyvyn mittaamisen ja arvioimisen luotettavasti. Suomessa ei tiettävästi ole käytössä yhtenäistä lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointimenetelmää lastensuojelutyön sijaishuollossa.
Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Lastensuojeluyksikkö Kuusirannan Valkava, jossa on seitsemän paikkaa 8-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Toimeksiantajalla oli tarvetta opinnäytetyölle, jotta he saisivat käytössään olevan asiakassuunnitelmien laatimisen tukena olevan TOIMI-nimisen arviointimenetelmän lisäksi muita mittareita käyttöönsä. Tavoitteena oli, että lastensuojeluyksikkö Kuusirannan Valkava saa tietoa erilaisista nuorille soveltuvista toimintakyvyn mittareista sekä mahdollisesti ottaa käyttöönsä niitä ja hyödyntää kasvatustyössään. Tutkimuskysymyksinä oli, millaisia nuoren psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa käytettäväksi lastensuojelun sijaishuollossa nuoren toimintakyvyn ja toteutettavan kasvatustyön arviointiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelusta, sijaishuollossa olevan nuoren toimintakyvyn arvioimisesta ja nuoren toimintakykyyn vaikuttavista ongelmista. Lastensuojelulaki määrittelee paljon lastensuojelua, kuten sijaishuollon toimintaa. Toimintakyvyn arvioiminen on välttämätöntä kaikenlaisen hoidon ja kuntoutuksen eri vaiheissa, koska jatkuvalla arvioinnilla pystytään seuraamaan asiakkaan tilannetta. Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat eli mieliala-, käytös-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöt vaikuttavat nuoren toimintakykyyn. ADHD eli aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriö on keskushermoston kehitykseen liittyvä neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää myös toimintakykyä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haun tietokannoiksi valittiin TOIMIA-, Medic-, Finna- ja Melinda-tietokanta sekä muuna hakuna Google Scholar. Aineistoa haettiin vuosilta 2008-2018 ja valinnat tapahtuivat käyttäen apuna mukaanotto- ja poissulkukriteereitä. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksina löytyi kymmenen eri mittaria, joista osa sisältää kokonaisia mittaristoja. Mittareita löytyi kaikkiin tutkimuskysymysten asettamien toimintakyvyn ulottuvuuksien arviointiin, nuorten yleisimpien mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointiin sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden kartoittamiseen. Jokaisesta mittarista on kerrottu lyhyesti tärkeimmät tiedot ja mahdolliset vapaasti internetistä saatavat kyselylomakkeet löytyvät liitteistä.
Opinnäytetyön tuloksia pystyvät hyödyntämään toimeksiantajamme lisäksi muut terveydenhuollon toimipaikat, jossa arvioidaan lasten ja nuorten toimintakykyä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla jonkin tietyn mittarin käyttöönotto ja sen tarkemman vaikutuksen ja sopivuuden arviointi. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa fyysisen toimintakyvyn mittareita.
Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Lastensuojeluyksikkö Kuusirannan Valkava, jossa on seitsemän paikkaa 8-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Toimeksiantajalla oli tarvetta opinnäytetyölle, jotta he saisivat käytössään olevan asiakassuunnitelmien laatimisen tukena olevan TOIMI-nimisen arviointimenetelmän lisäksi muita mittareita käyttöönsä. Tavoitteena oli, että lastensuojeluyksikkö Kuusirannan Valkava saa tietoa erilaisista nuorille soveltuvista toimintakyvyn mittareista sekä mahdollisesti ottaa käyttöönsä niitä ja hyödyntää kasvatustyössään. Tutkimuskysymyksinä oli, millaisia nuoren psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa käytettäväksi lastensuojelun sijaishuollossa nuoren toimintakyvyn ja toteutettavan kasvatustyön arviointiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelusta, sijaishuollossa olevan nuoren toimintakyvyn arvioimisesta ja nuoren toimintakykyyn vaikuttavista ongelmista. Lastensuojelulaki määrittelee paljon lastensuojelua, kuten sijaishuollon toimintaa. Toimintakyvyn arvioiminen on välttämätöntä kaikenlaisen hoidon ja kuntoutuksen eri vaiheissa, koska jatkuvalla arvioinnilla pystytään seuraamaan asiakkaan tilannetta. Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat eli mieliala-, käytös-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöt vaikuttavat nuoren toimintakykyyn. ADHD eli aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriö on keskushermoston kehitykseen liittyvä neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää myös toimintakykyä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haun tietokannoiksi valittiin TOIMIA-, Medic-, Finna- ja Melinda-tietokanta sekä muuna hakuna Google Scholar. Aineistoa haettiin vuosilta 2008-2018 ja valinnat tapahtuivat käyttäen apuna mukaanotto- ja poissulkukriteereitä. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksina löytyi kymmenen eri mittaria, joista osa sisältää kokonaisia mittaristoja. Mittareita löytyi kaikkiin tutkimuskysymysten asettamien toimintakyvyn ulottuvuuksien arviointiin, nuorten yleisimpien mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointiin sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden kartoittamiseen. Jokaisesta mittarista on kerrottu lyhyesti tärkeimmät tiedot ja mahdolliset vapaasti internetistä saatavat kyselylomakkeet löytyvät liitteistä.
Opinnäytetyön tuloksia pystyvät hyödyntämään toimeksiantajamme lisäksi muut terveydenhuollon toimipaikat, jossa arvioidaan lasten ja nuorten toimintakykyä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla jonkin tietyn mittarin käyttöönotto ja sen tarkemman vaikutuksen ja sopivuuden arviointi. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa fyysisen toimintakyvyn mittareita.