Salapoliisimenetelmän avulla lasten osallisuutta lisäämässä ja kehittämässä tehostetussa perhetyössä
Keränen, Anne-Mari (2018)
Keränen, Anne-Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813220
Tiivistelmä
Työnantajani Vantaan Lastensuojelun tukiyksikkö toivoi opinnäytetyötä lasten osallisuudesta tehostetussa perhetyössä. Sieltä tuli myös ehdotus Pesäpuu ry:n kehittämän Salapoliisi menetelmän käytöstä lasten osallisuuden lisäämiseksi ja tutkimiseksi. Lastensuojelun tukiyksikkö tuottaa erilaisia avohuollon tukitoimia lastensuojelun asiakasperheille ja tehostettu perhetyö on yksi näistä tukitoimista.
Työni tavoitteena on pilotoida Salapoliisimenetelmää ja arvioida sitä. Salapoliisimenetelmä on kehitetty sijaishuoltoon, mutta sitä voidaan muokata ja käyttää myös avohuollossa. Ensin menetelmää piti muokata tehostettuun perhetyöhön sopivaksi, jotta sitä voitiin käyttää. Tarkasti sanottuna kehittämistehtäväni olivat; muokata menetelmää avohuoltoon ja tehostettuun perhetyöhön sopivaksi lapsiryhmän käyttöön, pilotoida menetelmää lapsiryhmän kanssa ja arvioida muokattua menetelmää.
Teoreettinen viitekehys muodostuu tehostetusta perhetyöstä, lasten osallisuudesta ja salapoliisimenetelmästä. Työni on tutkimuksellinen kehittämishanke, joka sijoittuu aikavälille syyskausi 2016-kevätkausi 2018. Menetelmänä käytettiin yhteistutkimista. Yhteistutkiminen on väljä menetelmä ja toimintatapa, jossa asiakkaan kanssa asetutaan tasavertaiseen asemaan pohtimaan teemoja, johon molemmilla on yhteinen intressi. Ryhmässä käydyt keskustelut nauhoitettiin ja aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Salapoliisi menetelmän muokkaamisesta syntyi ohjelmarungot kahdelle ryhmäpäivälle. Ryhmää pidettiin kahtena päivänä kuusi tuntia kerrallaan. Ryhmään osallistuivat lapset olivat 7-9 vuotiaita joko nykyisiä tai entisiä perhetyön asiakkaita. Lasten kanssa tutkittiin erilaisia teemoja kuten perhetyön sisältöä, perhetyön menetelmiä, hyvää perhetyöntekijää ja toiveita ja unelmia. Lapset myös arvioivat pidettyä ryhmää. Ryhmän ohjaajat pitivät molempina päivinä loppukeskustelun, joka toimii arvionnin aineistona.
Muokattu menetelmä nähtiin toimivana kokonaisuutena ja hyvänä runkona päiville. Sitä käytettiin joustavasti ja lapsia kuunnellen. Menetelmä toimi kuten piti ja tuotti lasten kertomana arvokasta tietoa perhetyön käytännöistä. Jatkossa näillä tiedoilla kehitetään perhetyön käytäntöjä lapsiystävällisemmiksi. Kehitettäviä asioita oli kolme. Lasten kanssa tehtäviä tehtäviä voisi pitää rasti muo-toisesti jolloin lapset vaihtaisivat rastilta toiselle. Tämä voi parantaa lasten keskittymistä. Käsinukke Mäyrän roolia toiminnassa tulisi vahvistaa. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittämään siihen, että asiaoista puhutaan lasten ymmärtämällä tavalla.
Salapoliisimenetelmää kannattaa käyttää jatkossakin lasten osallisuuden vahvistamiseksi. Tällöin ryhmän kannattaa kokoontua pidemmällä ajanjaksolla ja useammin. Menetelmää voisi hyödyntää myös kiinteänä osana perhetyötä, niin että se kuuluisi kaikille asiakaslapsille. Menetelmää voidaan myös hyödyntää yksilötyössä.
Työni tavoitteena on pilotoida Salapoliisimenetelmää ja arvioida sitä. Salapoliisimenetelmä on kehitetty sijaishuoltoon, mutta sitä voidaan muokata ja käyttää myös avohuollossa. Ensin menetelmää piti muokata tehostettuun perhetyöhön sopivaksi, jotta sitä voitiin käyttää. Tarkasti sanottuna kehittämistehtäväni olivat; muokata menetelmää avohuoltoon ja tehostettuun perhetyöhön sopivaksi lapsiryhmän käyttöön, pilotoida menetelmää lapsiryhmän kanssa ja arvioida muokattua menetelmää.
Teoreettinen viitekehys muodostuu tehostetusta perhetyöstä, lasten osallisuudesta ja salapoliisimenetelmästä. Työni on tutkimuksellinen kehittämishanke, joka sijoittuu aikavälille syyskausi 2016-kevätkausi 2018. Menetelmänä käytettiin yhteistutkimista. Yhteistutkiminen on väljä menetelmä ja toimintatapa, jossa asiakkaan kanssa asetutaan tasavertaiseen asemaan pohtimaan teemoja, johon molemmilla on yhteinen intressi. Ryhmässä käydyt keskustelut nauhoitettiin ja aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Salapoliisi menetelmän muokkaamisesta syntyi ohjelmarungot kahdelle ryhmäpäivälle. Ryhmää pidettiin kahtena päivänä kuusi tuntia kerrallaan. Ryhmään osallistuivat lapset olivat 7-9 vuotiaita joko nykyisiä tai entisiä perhetyön asiakkaita. Lasten kanssa tutkittiin erilaisia teemoja kuten perhetyön sisältöä, perhetyön menetelmiä, hyvää perhetyöntekijää ja toiveita ja unelmia. Lapset myös arvioivat pidettyä ryhmää. Ryhmän ohjaajat pitivät molempina päivinä loppukeskustelun, joka toimii arvionnin aineistona.
Muokattu menetelmä nähtiin toimivana kokonaisuutena ja hyvänä runkona päiville. Sitä käytettiin joustavasti ja lapsia kuunnellen. Menetelmä toimi kuten piti ja tuotti lasten kertomana arvokasta tietoa perhetyön käytännöistä. Jatkossa näillä tiedoilla kehitetään perhetyön käytäntöjä lapsiystävällisemmiksi. Kehitettäviä asioita oli kolme. Lasten kanssa tehtäviä tehtäviä voisi pitää rasti muo-toisesti jolloin lapset vaihtaisivat rastilta toiselle. Tämä voi parantaa lasten keskittymistä. Käsinukke Mäyrän roolia toiminnassa tulisi vahvistaa. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittämään siihen, että asiaoista puhutaan lasten ymmärtämällä tavalla.
Salapoliisimenetelmää kannattaa käyttää jatkossakin lasten osallisuuden vahvistamiseksi. Tällöin ryhmän kannattaa kokoontua pidemmällä ajanjaksolla ja useammin. Menetelmää voisi hyödyntää myös kiinteänä osana perhetyötä, niin että se kuuluisi kaikille asiakaslapsille. Menetelmää voidaan myös hyödyntää yksilötyössä.