Kohti osallisuuden vahvistumista ammatillisessa oppilaitoksessa
Oinonen, Virpi (2018)
Oinonen, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113522
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijoitten osallisuutta erään ammatillisen oppilaitoksen toimipaikassa. Tähän pyritään hankkimalla tietoa ja tämän tiedon pohjalta kehittämällä käytäntöjä. Tarve kehittämiselle nousee ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden vaikutuksesta oppilaitosmaailmaan. Lisäksi osallisuuden kehittämisen tarve on ilmennyt oppilaitoksen laatuarvioinnissa ja osin Kouluterveyskyselyssä.
Teoriaosuudessa osallisuus jaetaan sosiaaliseen ja poliittiseen osallisuuteen, joilla on merkittävä vaikutus yhtäältä ilmapiiriin oppilaitoksessa sekä toisaalta osallisuuteen yhteiskunnan jäsenenä ja kokemukseen omasta toimijuudesta. Ensin käsitellään poliittista osallisuutta eli vaikuttamista yhteiskunnassa ja lähiympäristössä. Sitten siirrytään lähiyhteisöissä koettuun sosiaaliseen osallisuuteen ja oppilaitosten haasteisiin näitten osalta. Kehittämisessä on sovellettu Bikva-arviointimallia. Bikva valikoitui, koska osallisuuden ajatellaan kulkevan oppilaitoksen eri tasojen läpi, eikä sen kehittäminen onnistu pelkästään opiskelijoitten tasolla. Kehittämisessä on käytetty pääaineistona opiskelijoitten ryhmähaastatteluja (n=49), joiden pohjalta on keskusteltu henkilöstön (n=16) kanssa. Kerätty aineisto tullaan edelleen viemään seuraavalle tasolle eli johdolle keskusteluun. Pääaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti luokitellen.
Aineistosta muodostui kolme pääluokkaa: vaikuttaminen, vuorovaikutus ja käytännön toiminta. Haastatellut opiskelijat kokivat ryhmähengen hyväksi ja kertoivat siihen vaikuttaneen yhdessä toimimisen, kiinnostuksen samoihin asioihin, huumorin sekä opettajan roolin. Opettajalla on merkittävä rooli opiskelijoille ilmapiirin luomisessa, motivaation ylläpitäjänä sekä asioihin vaikuttamisen väylänä. Opiskelijat kokevat sosiaalista osallisuutta ryhmässään, mutta eivät opiskelualansa osaston eivätkä toimipaikan tasolla. Opiskelijoilta puuttui lisäksi tietoa vaikuttamisen väylistä oppilaitoksessa sekä opiskelijakunnan edustajiston toiminnasta. Henkilöstön mielestä merkittävimmät seikat opiskelijoiden aineistossa olivat opettajan resurssi sekä työvälineiden sekä työskentelyolosuhteiden laatu. Opiskelijat turhautuvat joutuessaan odottamaan ohjausta sekä toimivia välineitä. Nämä tekijät vaikuttavat opiskelumotivaatioon ja viihtymiseen.
Oppilaitoksen tulisi miettiä strategisesti minkä tason yhteisöllisyyteen panostetaan. Painotus tässä toimipaikassa voisi olla ensisijaisesti osastojen sisäisessä sekä risteävien ryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi poliittisen osallisuuden väyliä tulee vahvistaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti arjen osaksi. Opiskelijakunnan edustajiston toiminta tulee tehdä näkyvämmäksi sekä mahdollistaa muiden opiskelijoiden osallistumista sen toimintaan systemaattisesti.
Teoriaosuudessa osallisuus jaetaan sosiaaliseen ja poliittiseen osallisuuteen, joilla on merkittävä vaikutus yhtäältä ilmapiiriin oppilaitoksessa sekä toisaalta osallisuuteen yhteiskunnan jäsenenä ja kokemukseen omasta toimijuudesta. Ensin käsitellään poliittista osallisuutta eli vaikuttamista yhteiskunnassa ja lähiympäristössä. Sitten siirrytään lähiyhteisöissä koettuun sosiaaliseen osallisuuteen ja oppilaitosten haasteisiin näitten osalta. Kehittämisessä on sovellettu Bikva-arviointimallia. Bikva valikoitui, koska osallisuuden ajatellaan kulkevan oppilaitoksen eri tasojen läpi, eikä sen kehittäminen onnistu pelkästään opiskelijoitten tasolla. Kehittämisessä on käytetty pääaineistona opiskelijoitten ryhmähaastatteluja (n=49), joiden pohjalta on keskusteltu henkilöstön (n=16) kanssa. Kerätty aineisto tullaan edelleen viemään seuraavalle tasolle eli johdolle keskusteluun. Pääaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti luokitellen.
Aineistosta muodostui kolme pääluokkaa: vaikuttaminen, vuorovaikutus ja käytännön toiminta. Haastatellut opiskelijat kokivat ryhmähengen hyväksi ja kertoivat siihen vaikuttaneen yhdessä toimimisen, kiinnostuksen samoihin asioihin, huumorin sekä opettajan roolin. Opettajalla on merkittävä rooli opiskelijoille ilmapiirin luomisessa, motivaation ylläpitäjänä sekä asioihin vaikuttamisen väylänä. Opiskelijat kokevat sosiaalista osallisuutta ryhmässään, mutta eivät opiskelualansa osaston eivätkä toimipaikan tasolla. Opiskelijoilta puuttui lisäksi tietoa vaikuttamisen väylistä oppilaitoksessa sekä opiskelijakunnan edustajiston toiminnasta. Henkilöstön mielestä merkittävimmät seikat opiskelijoiden aineistossa olivat opettajan resurssi sekä työvälineiden sekä työskentelyolosuhteiden laatu. Opiskelijat turhautuvat joutuessaan odottamaan ohjausta sekä toimivia välineitä. Nämä tekijät vaikuttavat opiskelumotivaatioon ja viihtymiseen.
Oppilaitoksen tulisi miettiä strategisesti minkä tason yhteisöllisyyteen panostetaan. Painotus tässä toimipaikassa voisi olla ensisijaisesti osastojen sisäisessä sekä risteävien ryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi poliittisen osallisuuden väyliä tulee vahvistaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti arjen osaksi. Opiskelijakunnan edustajiston toiminta tulee tehdä näkyvämmäksi sekä mahdollistaa muiden opiskelijoiden osallistumista sen toimintaan systemaattisesti.