Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden toimintakyky kotiympäristössä ja osallisuus kuntoutuksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee aivoverenkiertohäiriön vuoksi Kiljavan sairaalassa kuntoutuksessa olleiden henkilöiden selviytymistä heidän omassa arkielämässään kuntoutusjakson jälkeen. Toisena aiheena on kuntoutujien arviot osallisuuden toteutumisesta kuntoutusjakson aikana. Tutkimuskysymykset on laadittu työelämälähtöisesti.

Opinnäytetyön teoreettinen osa koostuu toimintakyvyn ja osallisuuden käsitteistä. Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa yksilöllisesti sairastuneiden toimintakykykyyn. Toimintakyky on jaoteltu fyysiseen, psyykkiseen ja kognitiiviseen sekä sosiaaliseen osa-alueeseen. Toimintakyky rakentuu suhteessa ympäristöön ja tätä vuorovaikutusta kuvataan toimijuuden käsitteen avulla. Moniammatillisella kuntoutuksella toimintakykyä pyritään tukemaan ja palauttamaan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kotiutus on tärkeä osa kuntoutusta. Kuntoutuksessa pyritään asiakaslähtöisyyteen läpi prosessin. Asiakaslähtöisyys perustuu kuntoutujien osallisuuteen. Opinnäytetyössä se on jaettu neljään osa-alueeseen, joita ovat tieto-, suunnittelu-, päätös- ja arviointiosallisuus.

Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella tammikuun ja kesäkuun 2017 välisenä aikana. Kysely lähetettiin Kiljavan sairaalassa aivoverenkiertohäiriön vuoksi subakuutissa kuntoutuksessa olleille kuntoutujille. Kysely lähetettiin 71 kuntoutujalle ja vastauksia saatiin 34 kappaletta. Tilastollisia menetelmiä varten otanta ja vastausmäärä jäivät liian pieneksi. Tulokset on käsitelty ja esitetty Excel-taulukoiden muodossa.

Toimintakykyä koskevien tulosten perusteella kuntoutujat kokivat kotiutumisen sujuneen pääsääntöisesti hyvin. He asuivat omassa kodissa, eivätkä kunnalliset etuudet tai palvelut olleet juurikaan lisääntyneet. Kuntoutujat saivat pääasiallisesti apua läheisiltään. Kuntoutujat kokivat fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen sekä sosiaalisen toimintakykynsä olevan riittävällä tasolla heidän arjessaan. Jatkokuntoutusta vielä kyselyn hetkellä sai hieman yli puolet vastaajista.

Osallisuutta koskevien tulosten perusteella vastaajat olivat eniten tyytyväisiä tieto-osallisuuden toteutumiseen ja kriittisimpiä päätösosallisuuden osalta. Kuntoutusjakson aikana osallisuus toteutui etenkin vuorovaikutuksessa kuntoutujien ja työntekijöiden välillä, kotiutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ja yleisesti kuntoutusjakson aikana. Kriittisimpiä kuntoutujat olivat osallisuuden to-teutumiseen kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta.

Aineiston pienuuden vuoksi tuloksia ei voida yleistää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Kiljavan sairaalan kuntoutuksen kehittämisessä tietopohjana. Jatkotutkimusaiheena kuntoutujien selviytymistä omassa arkiympäristössä voidaan selvittää tarkemmin halutun toimintakyyn osa-alueelta tai opinnäytetyössä käytetyssä laajuudessa. Osallisuuden merkitystä, sisältöä ja toteutumista tulisi tutkia laajemmalla kohderyhmällä.

This thesis focuses on how stroke rehabilitees manage in their daily life after rehabilitation in Kiljava hospital.The second aim is to find out how rehabilitees estimate their participation during rehabilitation. The aims were formed based on work.

The theory section of the thesis is based on the concept of functional capacity and participation. The effects of stroke on functional capacity are individual. It is divided into physical, psychologi-cal, cognitive and social aspects, also the concept of human agency is used. Functional capacity can be supported and improved by multi-professional rehabilitation. A well planned and organised return to home is an important part of rehabilitation. Customer orientation is the basis for rehabili-tation and is based on participation. Participation is divided into four parts: information, planning, decision making and evaluation.

The thesis is quantitative. The survey was conducted using a structured questionnaire. The ques-tionnaires were sent out between January and June 2017. The target group was rehabilitees, who were in rehabilitation after a recent stroke. 71 questionnaires in total were sent and 34 responses received. The sampling was small and response rate low, and therefore statistical methods cannot be used. The results are presented as Excel charts.

The results show that rehabilitees were mostly pleased after going back home. They were living in their homes, and there were no significant changes in their need for communal services. The rehabilitees received help mainly from their family members. The rehabilitees considered their physical, psychological, cognitive and social functional capacity sufficient. More than half of them were receiving rehabilitation.

The rehabilitees were the most content with information participation. They were the most critical about participation in decision making. During the rehabilitation process interaction was good between the patients and the workers. They were also happy with how their return to home was planned and implemented. The rehabilitees were more critical about the actualization of participation in how rehabilitation was planned and carried out.

The results cannot be generalized because of narrow matter. However, the results can be used as basic information when developing rehabilitation. For further study, functional capacity can be studied more carefully. Participation should be studied more carefully on a larger target group: what is the content and meaning of it in Kiljava and how is it implemented.