Työhyvinvointi sosiaalialalla
Pylkkänen, Jukka (2018)
Pylkkänen, Jukka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413895
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhyvinvoinnin tilaa sosiaalialalla. Tavoitteena oli tarkastella työhyvinvoinnin vaikutusta työtyytyväisyyteen ja työssäjaksamiseen. Työssä selvitettiin työhyvinvoinnin mahdollisia muutoksia sosiaalialalla reilun kymmenen vuoden takaa viime vuosiin saakka. Työssä on avattu työhyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä. Tärkeiksi teemoiksi valittiin johtamisen ja esimiestyön merkitys sekä hyvän työilmapiirin vaikutus. Lisäksi on pohdittu työhyvinvoinnin tärkeyttä ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tietoa on kerätty kirjallisuuden, lehtien ja julkaisujen pohjalta sekä aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista.
Työhyvinvointi muodostuu fyysisistä ja psyykkisistä asioista, jotka kietoutuvat yhteen. Fyysisiä asioita ovat esimerkiksi oikeanlaiset työvälineet ja psyykkisiä asioita taas esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Asiat voivat siis olla aineellisia tai aineettomia. Ihminen on kokonaisuus. Positiiviset kokemukset töissä heijastuvat muuhunkin elämään ja päinvastoin. Työhyvinvoinnin tulisi olla oleellinen osa organisaation henkilöstöpolitiikkaa. Työhyvinvointi koskettaa sekä yksilöitä että yhteisöjä. Hyvin toimivasta työhyvinvointitoiminnasta muodostuu työyhteisön omaksuma toimintatapa.
Opinnäytetyössä käytettyjen tutkimusten mukaan sosiaalialalla on ollut samoja ongelmia jo pitkään. Tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan. Työntekijöiden suurin ongelma on kiire ja sen aiheuttama kuormitus työhön. Kiire johtuu riittämättömistä resursseista. Ammattihenkilölaki on lisännyt kiirettä entisestään, koska lain mukaan päteviä sijaisia on vaikea saada. Alimiehityksellä työskentely on sosiaalialalla yleistä. Kiireen vaikutus näkyy työhyvinvoinnin kannalta siinä, että sosiaalialalla on tutkimusten perusteella enemmän sairauspoissaoloja muihin aloihin verrattuna.
Johtamisella on tutkittu olevan suuri vaikutus työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kannalta hyvä esimies on ratkaisukeskeinen. Hän on avoin, tasapuolinen ja kannustaa alaisiaan. Hyvän työilmapiirin luomisessa johtamiskulttuurilla on oleellinen merkitys. Hyvä ilmapiiri saa työntekijät kukoistamaan. Työntekijät ovat silloin rohkeita, luovia ja innovatiivisia. Uusia ideoita syntyy, kun ei ole pelkoa, että epäonnistumisesta seuraa jotain hyvin negatiivista. Virheistäkin on mahdollista oppia.
Opinnäytetyötä tehdessä tuli ilmi, että työhyvinvoinnilla on oleellinen merkitys työtyytyväisyyteen ja työssäjaksamiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa. Hyvinvoiva työntekijä on tyytyväinen, motivoitunut ja sitoutunut työhönsä. Tyytyväinen työntekijä saa enemmän aikaan eli on tuottavampi. Työhyvinvointiin panostamalla on mahdollista pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja.
Työhyvinvointi muodostuu fyysisistä ja psyykkisistä asioista, jotka kietoutuvat yhteen. Fyysisiä asioita ovat esimerkiksi oikeanlaiset työvälineet ja psyykkisiä asioita taas esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Asiat voivat siis olla aineellisia tai aineettomia. Ihminen on kokonaisuus. Positiiviset kokemukset töissä heijastuvat muuhunkin elämään ja päinvastoin. Työhyvinvoinnin tulisi olla oleellinen osa organisaation henkilöstöpolitiikkaa. Työhyvinvointi koskettaa sekä yksilöitä että yhteisöjä. Hyvin toimivasta työhyvinvointitoiminnasta muodostuu työyhteisön omaksuma toimintatapa.
Opinnäytetyössä käytettyjen tutkimusten mukaan sosiaalialalla on ollut samoja ongelmia jo pitkään. Tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan. Työntekijöiden suurin ongelma on kiire ja sen aiheuttama kuormitus työhön. Kiire johtuu riittämättömistä resursseista. Ammattihenkilölaki on lisännyt kiirettä entisestään, koska lain mukaan päteviä sijaisia on vaikea saada. Alimiehityksellä työskentely on sosiaalialalla yleistä. Kiireen vaikutus näkyy työhyvinvoinnin kannalta siinä, että sosiaalialalla on tutkimusten perusteella enemmän sairauspoissaoloja muihin aloihin verrattuna.
Johtamisella on tutkittu olevan suuri vaikutus työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kannalta hyvä esimies on ratkaisukeskeinen. Hän on avoin, tasapuolinen ja kannustaa alaisiaan. Hyvän työilmapiirin luomisessa johtamiskulttuurilla on oleellinen merkitys. Hyvä ilmapiiri saa työntekijät kukoistamaan. Työntekijät ovat silloin rohkeita, luovia ja innovatiivisia. Uusia ideoita syntyy, kun ei ole pelkoa, että epäonnistumisesta seuraa jotain hyvin negatiivista. Virheistäkin on mahdollista oppia.
Opinnäytetyötä tehdessä tuli ilmi, että työhyvinvoinnilla on oleellinen merkitys työtyytyväisyyteen ja työssäjaksamiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa. Hyvinvoiva työntekijä on tyytyväinen, motivoitunut ja sitoutunut työhönsä. Tyytyväinen työntekijä saa enemmän aikaan eli on tuottavampi. Työhyvinvointiin panostamalla on mahdollista pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja.