Keskosen vanhempien kokemuksia ja toiveita hoitohenkilökunnan antamasta tuesta sekä ohjauksesta vauvan tehohoidon aikana – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Hyttinen, Ira-Maarit; Voutilainen, Veera (2018)
Hyttinen, Ira-Maarit
Voutilainen, Veera
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061513949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061513949
Tiivistelmä
Raskauden päättyessä ennenaikaiseen synnytykseen perheeseen syntyy keskonen. Tämä voi olla perheelle yllättävä elämänmuutos tai jopa kriisi. Nykypäivänä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla ollaan menossa perhekeskeisempään suuntaan. Vanhempien mukaanotto keskosen hoitoon auttaa vanhemmuuteen kasvussa ja parantaa keskosen kehittymistä. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston hoitohenkilökunnalla on perheen hyvän alkutaipaleen sekä vanhempien tukemisen kannalta merkittävä rooli.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla keskosen vanhempien kokemuksia ja toiveita hoitohenkilökunnalta saamasta tuesta sekä ohjauksesta vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan ammattitaitoa keskosen vanhempien tukemisessa ja ohjaamisessa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu tehtiin elektronisista tietokannoista ja opinnäytetyöhön valittiin 12 suomen- ja englanninkielistä julkaisua. Opinnäytetyöhön valikoitui julkaisut, joiden tulokset vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymykset olivat: Millaista tukea ja ohjausta keskosen vanhemmat ovat saaneet vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoitohenkilökunnalta sekä millaista tukea ja ohjausta keskosen vanhemmat ovat toivoneet saavansa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoitohenkilökunnalta.
Tuloksiin muodostui aineiston analyysin myötä viisi alaluokkaa, joiden mukaan tutkimustulokset esitettiin. Alaluokat olivat: emotionaalinen tuki, konkreettinen tuki ja ohjaus, kommunikointi ja hoitosuhde, henkilökunnan tiedonanto sekä perhekeskeisyys ja vanhemmuuteen kasvaminen. Hoitohenkilökunnan asenteilla ja toimintatavoilla on suuri merkitys keskosen vanhempien tukemisessa sekä ohjaamisessa. Vanhempien selviytymistä edistääkseen hoitohenkilökunnan tulee huomioida vanhemmat kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että vanhemmilla oli tarve saada riittävää ja selkeää tietoa keskosen hoidosta sekä hänen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Omahoitajan nimeäminen paransi vanhempien kokemuksien mukaan heidän ajan tasalla pysymistä ja tietämystä keskosen hoidosta. Empaattinen, selkeä ja johdonmukainen kommunikointi vanhempien sekä hoitohenkilökunnan välillä keskosen tehohoidon aikana perustuu perhekeskeisyyteen ja hyvän hoitosuhteen luomiseen. Emotionaalisen tuen lisäksi vanhemmat kaipasivat konkreettista tukea ja ohjausta keskosen hoitotoimenpiteisiin. Vanhemmat kokivat, että heidän mukaanotto keskosen hoitoon lisäsi vanhemmuuteen kasvamista sekä vuorovaikutusta vauvan kanssa. He toivoivat myös, että hoitajat keskustelisivat ja antaisivat enemmän tietoa keskosen kotiutumisvaiheessa. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että perhe kohdattiin yksilöllisesti ja perheen tarpeet huomioiden keskosen tehohoidon aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla keskosen vanhempien kokemuksia ja toiveita hoitohenkilökunnalta saamasta tuesta sekä ohjauksesta vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan ammattitaitoa keskosen vanhempien tukemisessa ja ohjaamisessa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu tehtiin elektronisista tietokannoista ja opinnäytetyöhön valittiin 12 suomen- ja englanninkielistä julkaisua. Opinnäytetyöhön valikoitui julkaisut, joiden tulokset vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymykset olivat: Millaista tukea ja ohjausta keskosen vanhemmat ovat saaneet vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoitohenkilökunnalta sekä millaista tukea ja ohjausta keskosen vanhemmat ovat toivoneet saavansa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoitohenkilökunnalta.
Tuloksiin muodostui aineiston analyysin myötä viisi alaluokkaa, joiden mukaan tutkimustulokset esitettiin. Alaluokat olivat: emotionaalinen tuki, konkreettinen tuki ja ohjaus, kommunikointi ja hoitosuhde, henkilökunnan tiedonanto sekä perhekeskeisyys ja vanhemmuuteen kasvaminen. Hoitohenkilökunnan asenteilla ja toimintatavoilla on suuri merkitys keskosen vanhempien tukemisessa sekä ohjaamisessa. Vanhempien selviytymistä edistääkseen hoitohenkilökunnan tulee huomioida vanhemmat kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että vanhemmilla oli tarve saada riittävää ja selkeää tietoa keskosen hoidosta sekä hänen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Omahoitajan nimeäminen paransi vanhempien kokemuksien mukaan heidän ajan tasalla pysymistä ja tietämystä keskosen hoidosta. Empaattinen, selkeä ja johdonmukainen kommunikointi vanhempien sekä hoitohenkilökunnan välillä keskosen tehohoidon aikana perustuu perhekeskeisyyteen ja hyvän hoitosuhteen luomiseen. Emotionaalisen tuen lisäksi vanhemmat kaipasivat konkreettista tukea ja ohjausta keskosen hoitotoimenpiteisiin. Vanhemmat kokivat, että heidän mukaanotto keskosen hoitoon lisäsi vanhemmuuteen kasvamista sekä vuorovaikutusta vauvan kanssa. He toivoivat myös, että hoitajat keskustelisivat ja antaisivat enemmän tietoa keskosen kotiutumisvaiheessa. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että perhe kohdattiin yksilöllisesti ja perheen tarpeet huomioiden keskosen tehohoidon aikana.