Mielialahäiriöpotilaan ravitsemusohjaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla millaisesta ravitsemusohjauksesta mielialahäiriöpotilaat hyötyvät ja tuottaa tietoa mielialahäiriöpotilaiden ravitsemusohjauksesta. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Jorvin sairaalan HUS/HYKS psykiatrian osasto P2:n kanssa, joka on keskittynyt mielialahäiriöiden hoitoon.

Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi mielialahäiriöitä, psyykenlääkkeiden ja ravitsemuksen yhteyttä, ravitsemusohjausta, sekä mielialahäiriöpotilaan hoitoa osastolla. Hakuprosessissa mukailtiin systemaattista tiedonhakua ja aineistoa haettiin alan suurimmista tietokannoista, jonka lisäksi käytettiin manuaalista hakua. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä tutkimusartikkelia, jotka sisälsivät tuloksia mielialahäiriöpotilaiden ravitsemusohjauksesta. Osassa tutkimuksia mukana oli myös muista psyykkisistä häiriöistä kärsiviä henkilöitä.

Tutkimuksissa ravitsemusohjaukset toteutettiin 3-6kk kestoisina. Keskeistä toteutuksissa oli asiakas- ja tavoitelähtöisyys, motivoiva haastattelu, tietämyksen lisääminen terveellisestä ruokavaliosta, sekä ruokatottumusten parantaminen ja taitojen lisääminen.

Tulosten mukaan suuri osa mielialahäiriöistä kärsivistä hyötyy heille osoitetusta ravitsemusohjauksesta niin psyykkistä, kuin fyysistä hyvinvointia tarkastellen. Ravitsemusohjauksella voidaan tukea mielialahäiriöstä kärsivän henkilön ravitsemustottumuksia terveellisempään suuntaan, lisätä positiivista asennetta ja motivaatiota terveelliseen ravitsemukseen, sekä kehittää ruoanlaittotaitoja. Lisäksi psyykkisessä voinnissa on havaittavissa positiivisia muutoksia.

Tulevaisuudessa psykiatrian ravitsemustutkimuksen tulisi keskittyä toistoihin suuremman näytön, sekä kehittyneempien, tehokkaampien, ja täsmällisempien tutkimussuunnitelmien saamiseksi. Interventiotapojen laajentaminen ja parantavasti masennukseen vaikuttavien tapojen tunnistaminen ovat keskeisiä tarpeita ravitsemusohjauksen kehittämisessä.

The purpose of this thesis was to find out what kind of nutritional counseling benefits patients suffering from mood disorders and to provide information on nutritional guidance for mood disorders patients. The thesis was conducted in collaboration with Jorvi Hospital psychiatry ward P2 which focuses on the treatment of mood disorders.

The theoretical framework discusses mood disorders the connection between psychopharmaceutical drugs and nutrition, nutritional counseling and treatment of mood disorders on a psychiatric ward. Systematic review search method was applied, and the data was searched for in the largest professional data bases and manual search was also used. Four scientific articles were selected for the literature review. The articles included results from nutritional counseling among mood disorder patients. Some studies involved also people suffering from other psychiatric disorders.

In the studies, nutritional guidance was carried out for 3-6 months. The guidance focused on customer and target orientation, motivational interviews, improved knowledge of a healthy diet and improved eating habits and skills. According to the results, the majority of those suffering from mood disorders benefit from the nutritional intervention assigned to them as regards both psychological and physical well-being. Nutritional counseling can support people with mood disorders to adopt healthier dietary habits, increase their positive attitude and motivation towards healthy nutrition and develop their cooking skills. In addition, there are positive changes in their mental well-being.

In the future, the field of nutritional psychiatry research should focus on similar studies in order to provide greater evidence as well as more sophisticated, more efficient and more accurate research plans. The way interventions are used and identifying the habits that affect depression positively are the key needs in the development of nutritional interventions.